Talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärki kirjoitti LinkedInissä: ”Eri medioissa toistuu juttutyyppi, jossa joku on taas muuttanut Helsingin hulinasta maalle rauhaan ja on niin onnellinen. Kivaa luettavaa. Jos tämä olisi todellinen ilmiö, Helsingin pitäisi olla jo tyhjentynyt. Tai sitten jokaisesta maallemuuttajasta tehdään juttu.”

Veikkaan, että ex-kollega oli saanut kipinän kommentilleen Helsingin Sanomien jutusta, jossa melkein koko ikänsä pääkaupunkiseudulla asunut nainen kertoi muutostaan Varsinais-Suomeen. Nainen ylisti pientä kaupunkia, jossa nyt asuu.

”Pärjään pienellä eläkkeelläni. En voisi asua sen turvin Helsingissä läheskään tällaista elämää. Olen kaupungin keskustassa ja samalla maaseudun rauhassa. Tähtitaivas loistaa kirkkaana ja kilometrin säteellä löytyvät aivan kaikki palvelut. Miten näin poikkeuksellinen talo saattoi olla myymättä?”, ihmetteli nainen Hesarissa.

Juttu kertoi naapurikaupungistamme Laitilasta. Peruspalvelut löytyvät, harrastaa voi. Isompiin kauppoihin, teatteriin, konsertteihin, urheilutapahtumiin ajaa alle puolessa tunnissa, Turkuun kolmessa vartissa.

Auto pitäisi kyllä olla käytössä. Toisin kuin Stadissa, joukkoliikenteen varaan ei täällä pienemmissä kaupungeissa voi paljon laskea.

Turun kaupungin strategiajohtajaksi siirtynyt Timo Aro on ansiokkaasti visualisoinut väestökehitystä Suomessa. Aron tilastokartat todistavat, että Kärjellä on terävä pointti. Maallemuutto ei ole ilmiö, mutta maaltamuutto on.

Mutta niinhän meitä Tampereen yliopiston toimittajatutkinnossa aikoinaan opastettiin, ettei se ole uutinen jos koira puree miestä. Mutta se on, jos mies puree koiraa.

Niin, ne Aron tilastofaktat. Suomen kaupunkiseuduista Helsingin väestönlisäys oli viime vuonna(kin) ylivoimaisesti suurin. Helsingin seutu kasvoi yli 24 000 asukkaalla. Saman verran asuu ihmisiä Imatralla tai Raahessa. Helsingin seudun asukasmäärä on ylittänyt jo puolentoista miljoonan rajan.

Tampere kasvoi liki 7000 asukkaalla, Turku vajaalla 5000:lla. Myös Jyväskylä, Kuopio, Oulu ja Vaasa kirjasivat merkittävää plussaa viime vuonna.

Toki tilastoista löytyy valonpilkahduksia myös Raumaan vertautuvista kaupunkiseuduista. Pientä lisäystä oli esimerkiksi Seinäjoella ja Kokkolassa.

Emme ole peliä vielä hävinneet. Mutta tunnustettava on, että väliaikatilanne on Stadi 3 Lande 1.

Taukotilanteella viittaan tietysti MTV-kanavalla jo vuosia pyörineeseen visailuohjelmaan, jota juontavat helsinkiläinen Jaakko Saariluoma ja porilainen Joonas Nordman. Viihdevisassa landelaisiksi lasketaan kaikki Kehä III:n ulkopuolella asuvat.

Näin rajattuna ja viihteellisessä yhteydessä meikäläinen voi olla landelainen. Mutta oikeasti en koskaan ole tuntunut itseäni maalaiseksi, vaan kaupunkilaiseksi.

Nykyinen sähköpostiosoitteeni saa silloin tällöin jonkun kysymään: mikä bönde?

Sehän on syöttö suoraan lapaan. Paikallispatrioottina vastaan mieluusti ja vähän ylpeänä, että Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Raumalle vuonna 1442 kaupunkioikeudet. Myöhemmin Bonde-ritarista tuli Ruotsin ja Norjan kuningas. Ja tietysti Suomenkin, joka oli tuolloin Ruotsin ”Itämaa”.

*Seinäjoki säilytti ykköspaikkansa EK:n kuntakisassa, mutta Rauma on kirinyt jo pisteen päähän.*

Hopeaa kuntarankingissa. Toivoa selviämisestä kaupunkiseutujen ”pudotuspeleissä” antaa esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton kuntaranking. Seinäjoen seutu oli yhä ykkönen, ja Rauma kova kakkonen – enää yhden pisteen päässä kärkipaikasta.

Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.

Rauma voi olla tappiolla, mutta pelissä mukana. Lihava leidi ei ole laulanut.

Poliisisarja Columbo oli sangen suosittu seitsemänkymmentäluvulla. Sitä seuranneet muistavat taatusti Peter Falkin näyttelemälle sankarille käsikirjoitetun maneerin. Hajamielisen oloinen komisario on jo poistumassa haastattelutilanteesta, kun hän pysähtyy oven pielessä, kääntyy ympäri ja sanoo: vielä yksi kysymys.

Katsoja oppii odottamaan tätä rutiinia, koska arvaa, että kysymys paljastaa jotain uutta, kenties ratkaisevaa.

Toimittajana olen haastatellut suuren joukon ministereitä ja muita päättäjiä, kun heitä Rauman seudulla on vieraillut. Usein olen muina columboina toiminut edellä kuvatulla tavalla. ”Ai niin, yksi kysymys vielä: koska kasitien kunnostamisen hanke X, Y tai Z etenee?”.

Osa haastateltavista oppi odottamaan kysymystä. Merkittävä ero Columbo-tarinoihin oli se, ettei vastaus yleensä johtanut juuri mihinkään.

*Rauma-Eurajoki -väli rakennetaan toivottavasti nelikaistaiseksi tämän suunnitelman mukaisesti. (Kuva: Väylä)*

Kasitie on ajankohtainen nytkin. Yhden raumalaisittain tärkeän hankkeen yleissuunnitelma on parhaillaan nähtävillä. Suunnitelmassa kasitie on nelikaistainen Raumalta Eurajoelle.

Väylävirasto mukaan eniten paikalliseen liikenteeseen vaikuttaisi liittymien väheneminen. Se tekisi liikenteestä sujuvampaa ja turvallisempaa. Olkiluodon risteykseen tulisi eritasoliittymä, uusia risteyssiltoja ja rinnakkaisteitä rakennettaisiin. Pyörätie tulisi koko matkalle.

Kyllä, kiitos! Ja mieluusti pikainen päätös toteuttamisesta.

Ai niin, yksi kysymys vielä: miksei kasitien Laitilan-risteyksen hanke etene – miksi aina vain rekkajonot pysähtyvät valtatielle punaisiin liikennevaloihin?

Lankin takaa. Pudotuspelit mainittiin edellä. Jääkiekon SM-liigaa voi onnitella sarjauudistuksesta. Runkosarjan kääntyessä loppusuoralle kaikilla kuudellatoista joukkueella on vielä panosta pelissä.

Auki on, mitkä neljä joukkuetta saavat treenata ja parannella vammojaan ensimmäisen kierroksen ajan. Kovaa kisaa käydään myös pudotuspelipaikoista – sekä liigakarsintaan joutumista vastaan.

Tässä mallissa on korjattu myös valuvika, jonka uhriksi Lukko oli joutua viitisentoista vuotta sitten. Raumalaisjoukkue kamppaili runkosarjan loppuun saakka pudotuspelipaikasta. Siihen olisi riittänyt kotivoitto viimeisessä ottelussa. Ilves kuitenkin haki pisteet 1-0-voitolla, joka piti tamperelaiset kahdeksantena ja Lukon edellä.

*Petri Vehanen vartioi Lukon maalia keväällä 2009, kun Satakunnan derbyssä oli poikkeuksellisen paljon panosta ja harvinaisen vähän katsojia. (Kuva: Janne Rantanen)*

Oli karvas ja raskas pettymys, kun Lukon kausi jatkui play offien sijaan play outeilla. Niihin viikkokaupalla latautunut sarjajumbo SaiPa kellisti Lukon ja varmisti liigapaikkansa.

Lukko sai seuraavaksi pelata veitsi kurkulla Ässiä vastaan. Niin pettyneitä olivat Lukon ja Ässien kannattajatkin, ettei Satakunnan derby kauden huipennuksena tuntunut kiinnostavan. Suurten panosten ratkaisupelissä Porissa oli vain 1500 katsojaa. Lukko voitti 3-1 ja piti liigapaikkansa. Putoamiskarsinnassa divarijoukkue Sport pisti Ässät tosi ahtaalle.

PS. Heti seuraavana syksynä Lukko teki liigan voittoputkiennätyksen ja johti pitkään sarjaa suvereenisti.