Rauman kaupunki on varaamassa lisää maata datakeskukselle. Kaupunginhallitus päättänee tänään maanantaina laajentaa Fortum Power And Heatille varattavan alueen noin 330 hehtaarin suuruiseksi.

Tälläkin palstalla on kerrottu, että Fortum suunnittelee suurta datakeskusta. Ei kuitenkaan itselleen, vaan jollekin muulle. Mille firmalle, sitä ei vielä ole kerrottu. Niin suuresta investoinnista puhutaan, että iso täytyy toimijankin olla.

Toteutuessaan datakeskus tuo Raumalle työpaikkoja ja verotuloja sekä synnyttää ympärilleen uuden ekosysteemin. Monet yritykset voivat myydä palvelujaan, samaan tapaan kuin satamassa tai telakalla, esimerkiksi.

Olen antanut itselleni kertoa, ettei Rauman Lakarin datakeskuksessa louhittaisi virtuaalivaluuttaa.

*Bonden porukka kuuli kylmääviä tarinoita kävelykierroksella. (Kuva: Janne Rantanen)*

Kuvalla huomiota! Viestintäosakeyhtiö Bonden palaveripäivän päätteeksi teimme kävelykierroksen Vanhassa Raumassa. Saana Jaakkola johdatti meidät aaveiden Raumaan kertoen kummitustarinoita. Niitä tuntui löytyvän joka nurkan takaa.

Kummituskierrokset ovat sangen suosittuja, eikä ihme. Oppaalla on sana hallussa ja yleisö tiukasti näpeissään. Plussaa vielä siitä, että Unesco-kohteesta kuullaan asiaakin haamuhommien lomassa.

Tuttua Pyhän Ristin kirkkoa katson nyt toisella tavalla. Raumalla tiedetään, että fransiskaanimunkit saivat lähteä täältä, kun kuninkaamme Kustaa Vaasa kitki katolisuutta valtakunnasta. Viralliseksi uskonnoksi vaihtui luterilaisuus ja kirkon omaisuutta siirtyi kruunulle.

Mutta kuinka väkivaltaisesti munkit karkotettiin Raumalta vuonna 1538? Riittikö hakkaaminen vai hirtettiinkö munkit?

Sanoma osti Länsi-Suomen, jonka päätoimittajana sain olla vuodet 2015-2023. Sanoma päätti yhdistää Venäjän vallan aikaan perustetun raumalaisen sanomalehden porilaiseen maakuntalehteen. Syntyi Satakunnan Kansa Länsi-Suomi. Tuota nimihirviötä harvempi taitaa käyttää, useimmat puhuvat Satakunnan Kansasta. Ja niinhän se onkin. Paperilehti ja verkkosivut näyttävät vanhalta tutulta SK:lta.

Muuan raumalaisvaikuttaja kertoi panneensa merkille, että turhan monessa SK:n jutussa pannaan Pori ja Rauma vastakkain. Toisinaan aika tökerösti, päälle liimattuna.

Tarkoitus on varmaankin hyvä. Livauttamalla Pori jotenkin raumalaisjutun otsikkoon ja tekstiin (tai päinvastoin), pyritään houkuttelemaan lisää lukijoita. Niin varmaan kehottaisin itsekin journalisteja toimimaan.

Mutta voi tosiaan olla, että tällä tyylillä ruokitaan vääränlaista kaupunkien vertailua. Jos oman asuinalueen koulu suljetaan, minua kiinnostaa vain se, mihin ja millaiseen kouluun alueen lapset seuraavaksi ohjataan. Porin kouluverkkoa en silloin ajattele.

Tapaamani vaikuttaja painotti, että satakuntalaisten olisi entistä useammin syytä katsoa kauemmaksi kuin Porista Raumalle (tai toisinpäin). Erinomainen pointti!

*Viime viikonvaihteessa Rauman Lukko ja Porin Ässät iskivät yhteen kahdessa loppuunmyydyssä kamppailussa. Lukko otti täydet kuusi pistettä. (Kuva: Janne Rantanen)*

Piirin mestarit. Jääkiekon SM-liigan pudotuspelit käynnistyvät reilun viikon päästä. Jos kävisi niin, että hienon runkosarjan pelannut Lukko ei pääsisi välieriin ja sijoittuisi vaikka viidenneksi, pettymys olisi suuri. Eikä paljon lohduttaisi, jos Ässät jäisi loppusijoituksissa taakse.

Kilpailu kirittää, mutta piirinmestaruus ei saa riittää. Se pätee myös vaikkapa satamabisnekseen, jossa Rauma ja Pori ovat perinteisesti “pelanneet pääsarjassa”. Rauma on pitkään ollut suurempi, mutta suoria kilpailijoita satakuntalaissatamat ovat maallikon silmin yllättävän harvoissa tavaravirroissa.

Raumalaisittain olennaisempaa onkin se, etteivät kaksi suurinta vientisatamaa eli Kotka ja Helsinki karkaa - ja että haastajat kuten Hanko ja Kokkola pysyvät takana.

Työhuoneeni seinille on kertynyt muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Niin kuin tämä jääkiekon Izvestija-turnauksen pressipassi 1980-luvulta. Silloin kunnioitimme Neuvostoliittoa virallisesti ja pelkäsimme sen asemahtia todellisesti. (Kuva: Janne Rantanen)

Make Russia Great Again! сделаем россию снова великой!

MAGA-myrsky puhaltaa Yhdysvalloissa ja pistää maailmaa uuteen malliin. Se tosin tarkoittaa monessa paluuta menneeseen.

USA:n presidentti Donald Trumpin Make America Great Again -iskulause tukeutuu nostalgiaan aivan samalla tavalla kuin Vladimir Putinin vastaava.

”Meitä tullaan kunnioittamaan ja pelkäämään kuin Neuvostoliittoa”, julisti Venäjän presidentti Vladimir Putin kuuluisassa puheessaan vuonna 2005. Siis kaksikymmentä vuotta sitten.

Julistustaan Putin on toteuttanut määrätietoisesti ja häikäilemättömästi. Puolittain Putin on onnistunut. Venäjää pelätään taas.

Donald Trumpiin liittyy seuraavakin pätkä, ja aivan olennaisesti.

Rauman telakan sotalaivaprojektin johtaja Timo Ståhlhammar tuntee Merivoimien ja Puolustusvoimien lisäksi myös kansainväliset kuviot. Kommodori evp työskenteli sotilasurallaan Yhdysvalloissa Nato-edustajana ja Suomen puolustusasiantuntijana.

”Washingtonissa yritin markkinoida suomalaisia jäänmurtajia. Meillä on selvä etulyöntiasema. Meillä on kykyä ja kapasiteettia rakentaa murtajia”, sanoi Ståhlhammar Raumaplus-haastattelussa.

Ja mikä tärkeintä: Suomessa voisi rakentaa jäänmurtajia nopeammin ja paljon edullisemmin kuin amerikkalaistelakoilla.

USA:n lakien mukaan sota-aluksia ei kuitenkaan saa rakentaa ulkomailla ja jäänmurtajat lasketaan sota-aluksiksi. Mutta presidentin asetuksella niiden tilaaminen Suomesta voisi tulla kysymykseen.

”Se on mahdollista. Mutta isoa vetoa en omalla rahalla sen puolesta löisi, että varmasti käy niin”, kuvasi Ståhlhammar tilannetta ja lisäsi, ettei RMC voi odottaa loputtomiin, koska telakka tarvitsee uusia tilauksia.

*Merivoimista eläköidyttyään Timo Ståhlhammar jatkoi työuraansa RMC:n leivissä. (Kuva: Janne Rantanen)*

Raumaplus-haastattelun jälkeen Kanadan valtio tilasi suuren polaarimurtajan kanadalaislta Davielta, joka omistaa nykyisin myös Helsingin telakan. Suomessa uutisoitiin laajasti, että yli kaksi miljardia euroa maksava murtaja tilattiin Suomesta.

Kanadassa kaupasta kerrottiin toisella tavalla: yli 70 prosenttia työstä tehdään Kanadassa ja ”osa jäänmurtajasta rakennetaan Suomessa”. Toki näin isossa kaupassa osakin tarkoittaa satojen miljoonien eurojen diiliä.

Samankaltainen malli voisi mennä läpi Trumpilta.

Euroviisujen ennakkosuosikki, yksi monista toki, on Suomi jälleen. Kun viime viikolla kurkkasin kansainvälisten vedonlyöntifirmojen kertoimia, Ruotsin voiton todennäköisyys oli 17 prosenttia. Seuraavina tulivat aika tasoissa Ranska, Alankomaat, Itävalta ja Suomi.

Tai voihan ajatella niinkin, että Suomi on todennäköisin voittaja. Ruotsia edustaa suomalainen bändi ja biisi kertoo saunomisesta.

Suomi valitsi kisaan Erika Vikmanin. Hän esittää Ich komme -biisin, joka kertoo orgasmista. Pitihän Raumaplussan poikien kysyä Erikan entiseltä miesystävältä Dannylta mielipidettä.

”Sehän on hyvä! Euroviisuissa on aina rakkauslauluja, Erikan tiimi teki rakastelulaulun. Se on äimistyttänyt Eurooppaa aika voimakkaasti. Kyllä mä luulen, että Erika varmaan neljän parhaan joukkoon pääsee”, kommentoi Danny.

Toinen viihteen mestari Esa Nieminen arvioi, että euroviisumusiikki on muuttunut totaalisesti. Ei enää livebändiä ja hienoja sovituksia. ”Se ei enää ole laulukisa, vaan show. Ne muistetaan, jotka tekevät jonkun poikkeavan eleen”, arvosteli Nieminen.

*Esa Nieminen ja Danny kävivät meidän Raumaplussan poikien vieraana. Kuvassa myös juontajapariani Risto Leinoa. (Kuva: Janne Rantanen)*

Tämä setämies antaa kuitenkin Ylelle tunnustuksen. Euroviisukarsintojen tuunaaminen UMK:ksi oli onnistunut veto. Nuoret kehtaavat kertoa, että kiinnostaa, eikä tunnu lainkaan nololta. Ja varttuneempi väki katsoo vanhasta muistista.

Viime vuoden kymmenen katsotuinta tv-ohjelmaa Suomessa olivat: Linnan juhlat, pressanvaalien tulosillat, MM-jääkiekon Suomi-Ruotsi, olympialaisten keihäänheitto, UMK24, Kohti Linnan juhlia, joulurauhan julistus, euroviisufinaalit ja futiksen EM-finaali Englanti-Espanja.

Minusta mielenkiintoinen tieto on se, että 15-24-vuotiaiden kärkikymppi oli melkein sama. Keihäänheitto putosi pois, Lumiukko kömpi mukaan. Linnan etkojen sijaan nuoret katsoivat Linnan jatkoja. Ja jalkapallo oli jääkiekkoa suositumpaa.