Viikon varrelta: Rauman ainoa teollisuusneuvos on tittelinsä ansainnut

Ari Salmi sai marraskuussa tasavallan presidentin myöntämän teollisuusneuvoksen arvonimen. Salmi on Rauman ainoa teollisuusneuvos – siis edesmenneiden lisäksi. Häntä ennen saman arvonimen ovat saaneet esimerkiksi Teresia Lönnström, Erkki Paasikivi, Matti Huhtamaa, Pauli Talvio ja Mauno Suoramaa.

Vielä pykälän korkeampi vuorineuvoksen arvonimi on kahdella raumalaisella, Pekka Paasikivellä ja Jari Paasikivellä. Lisäksi Raumalla vaikuttaa kolmaskin vuorineuvos, RMC:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Stig Gustavson.

Teollisuusneuvos Salmi järjesti arvonimijuhlat Nuutajärven lasikylässä, jonka kiinteistöt hän osti reilut kolme vuotta sitten. Paikkoja on remontoitu ja toimintaan puhallettu uutta henkeä. Hiljattain Nuutajärven Pruukin toimitusjohtajana aloitti raumalainen Simo Heino.

Kutsuvieraat toistivat samaa todistusta: Salmi on totisesti teollisuusneuvoksen tittelin ansainnut. Hän on ollut monessa mukana, saanut aikaan ja tehnyt hyvää tulosta. Sen lisäksi Salmi on antanut aikaansa ja osaamistaan eri luottamustehtävissä.

Korsi-säätiön Jari Naarmala ja Matti Saustila toivat Ari Salmelle Teuvo Salmisen piirtämän karikatyyrin, jossa näkyvät Nuutajärven, RMC:n, Logistikaksen, Korsin ja Lukon logot. (Kuva: Janne Rantanen)

Nuutajärven lasikylän yhteisölle näytti tulleen pienenä yllätyksenä kuinka korkeassa arvossa Salmi Raumalla onkaan. Salmen oma yritys Logistikas avasi pelin Lakarin alueen rakentumisessa. Seuraavaksi Lakariin saatiin HKScan ja sen perään muita.

Vielä kovempi juttu on RMC. Kun alkoi selvitä, että korealaisomistaja STX tulee sulkemaan Rauman telakan, ryhtyi kaupunginjohtaja Kari Koski pelastamaan aluetta kaupungille – niin kuin oli viisaasti tehnyt jo Uudessakaupungissa. Koski sai pian aisaparikseen Salmen. Kaksikko kävi Helsingissä päättäjiä tapaamassa lukemattomia kertoja.

Raumalaisen laivanrakennuksen grand old man, entinen telakankohtaja Aarno Mannonen, puolestaan ryhtyi kokoamaan uutta telakkayhtiötä. Ensimmäiseksi hän soitti Salmelle. ”Mietin, kuka olisi sopivasti hullu innostumaan asiasta”, kertoi Mannonen Nuutajärvellä.

Paikallispatrioottina Salmi tarttui haasteeseen ja keräsi RMC:n käynnistämiseen tarvittavan pääoman, kymmenen miljoonaa euroa.

Haasteita on riittänyt, mutta RMC elää ja voi hyvin. Toimitusjohtaja Mika Niemisen mukaan yhtiö tekee viime vuodesta voitollisen liiketuloksen. Viides matkustaja-autolautta valmistuu kesällä, kaksi neljästä sotalaivasta on rakenteilla ja uusia tilauksia on lupa odottaa.

Tämän kolumnin pääkuvassa on Merivoimille Rauman telakalla rakennettava monitoimikorvetti. (Kuva: RMC)

Onnitteluvuorossa Lukon Rafael Eerola ja Contineon Veli-Matti Lanne. (Kuva: Janne Rantanen)

Luottamustehtävistä näkyvin on ollut Rauman Lukko Oy:n puheenjohtajuus. Salmi teki määrätietoista työtä seurayhtiön kehittämiseksi. Hän pisti organisaation toimenkuvan kuntoon ja houkutteli Kalle Sahlstedtin urheilujohtajaksi. Tämä alkoi tuottaa myös pitkään odotettua urheilullista huippumenestystä.

Suomenmestaruus olisi voinut tulla jo 2020. Runkosarjan kakkonen Lukko olisi lähtenyt ehkä jopa suurimpana suosikkina kultajahtiin, ellei korona olisi lopettanut kautta juuri ennen pudotuspelien alkua. ”Emme hävinneet yhtään ottelua joulun jälkeen”, muisteli Lukon uusi toimitusjohtaja Rafael Eerola.

Seuraavalla kaudella Lukko SM-kultaa voitti. Pekka Virta on kiitollinen Salmelle tämän tuesta. Kun Virta kovissa paineissa alkoi mennä liikaa tunteella, hän jutteli Salmen ja Rauno Mokan kanssa. ”Ari aina rauhoitti asian”, sanoi Virta Satakunnan Kansan tuoreessa haastattelussa.

Salmi sai päivän mittaan kuulla ainakin Rauman kaupungin, RMC:n, Korsi-säätion, maakuntajohtajan, tulevan työministerin, Lukon, Contineon, Urjalan kunnan ja Lasikylän edustajien onnittelut kehujen kera.

Mutta tässä ne nyt tulivat kirjattua.

Huhtikuu 2012. Edellinen A-maaottelu Raumalla. Petri Vehanen piti nollan Leijonien maalilla. Myös Janne Niskala pelasi Suomen 5-0-voittoon päättyneessä ottelussa. (Kuva: Janne Rantanen)

Neljäs maaotteluni Äijänsuolla? Pianisti Marian Petrescun konsertin väliajalla Nuutajärvellä kuulin Rafael Eerolalta, että Rauma oli saanut järjestettäväkseen jääkiekon A-maaottelun. Niin harvinaisia ne ovat, että muistin samalta seisomalta edelliset: 2012 Valko-Venäjä, 2002 Venäjä (Petri Vehasen debyytti) ja 1991 Sveitsi.

Huhtikuussa Suomi kohtaa MM-leirityksen aikana Ruotsin Kivikylän Areenalla. Toivottavasti ilman lukkolaisia, koska se tarkoittaisi, että raumalaisjoukkue pelaa SM-finaalissa.

Vai sittenkin viides? Marraskuussa 1974 Neuvostoliitto löi Suomen 7-2 Äijänsuolla. Varmaksi en muista, mutta luultavasti olin yksi 5500 katsojasta, jotka näkivät omin silmin legendaarisen punakoneen.

Avauskenttä näyttää olleen Tretjak, Lutshenko, Vasiljev, Harlamov, Petrov, Mihailov. Yhteispeli oli saumatonta, sillä Vasiljevia lukuun ottamatta kaikki edustivat puna-armeijan joukkuetta Venäjän sarjassa.

Voisiko USA ostaa jäänmurtajia Suomesta? Sitäkin kysyin Rauman telakalla vierailleelta presidentti Sauli Niinistöltä.

– Donald Trumpin halu on niin kova, että ratkaisu voi löytyä, arveli Niinistö, joka hyvin tietää USA:n nykyisten lakien kieltävän hankinnan ulkomailta.

Wall Street Journal -lehden laajassa artikkelissa asiaa avataan mielenkiintoisesti. Venäjällä on noin 40 polaarimurtajaa, jotka voivat operoida arktisilla vesillä. Kiinalla on neljä ja lisää rakenteilla. Vastaavasti USA:lla on kaksi ikivanhaa ja Kanadalla kaksi, mutta toiset kaksi sentään rakenteilla.

On siis helppo ymmärtää, miksi Trump on jo vuosia puhunut isoista murtajahankinnoista. USA haluaa turvata etunsa jäätyvillä vesillä, ja Grönlannin mineraalivarannotkin kiinnostavat kovasti.

Suomesta USA saisi jäänmurtajia halvemmalla ja nopeammin kuin kotimaasta. Tätä viestiä RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen kävi hiljattain viemässä Pohjois-Amerikkaan. WSJ:n haastattelussa hän arvioi, että hyvin harvoilla telakoilla on erikoisosaamista jäissä kulkevista aluksista ja murtajissa käytettävien tosiraskaiden teräslevyjen käsittelystä – sekä kapasiteettia toimittaa tilauksia nopeasti.

Raumalla on rakennettu jäissäkulkevia aluksia, terästyöt luonnistuvat ja vapaata kapasiteettiakin löytyy.

Vaan riittääkö sekään?

Edellinen
Edellinen

Viikon varrelta: Kilpajuoksu datakeskuksista käynnissä, kuka voittaa?

Seuraava
Seuraava

Viikon varrelta: Tervetuloa Äijänsuon kolmas laajennus – futista unohtamatta, kiitos