Viikon varrelta: Vihreän siirtymän isot investoinnit nostavat Rauman sataman uuteen nousuun

Vihreän siirtymän isoista investoinneista on kohistu kovasti viime vuosina. Hankkeita on suunnitteilla miljardikaupalla. Jos edes osa niistä toteutuu, saa länsirannikko melkoisen piristysruiskeen.

Viime viikolla saatiin toivottu ilouutinen Raumanmeren rannalta. Vai pitäisikö sanoa Akershusin rannalta, siellähän Norsk e-Fuelin päämaja sijaitsee. Kyseinen yritys varasi Rauman satamasta neljäntoista hehtaarin alueen sähköpolttoaineiden tuotantolaitosta varten. Norjalaisfirma tekee yhteistyötä Fortumin ja Rauman Sataman kanssa.

Toivottavasti ratkaisut löytyvät ja luvat saadaan. Petäjäksen ulkokärjessä on tarkoitus alkaa valmistaa fossiilitonta polttoainetta lentokoneisiin. Kysyntä kasvaa, sillä EU-säädökset vaativat lisäämään synteettistä tavaraa lentokoneiden tankkeihin. Sekoitevelvollisuuden malli on meille autoilijoille tuttu.

Rauman sijainti on erinomainen sähköpolttoainehankkeelle, sanoi Norsk e-Fuelin kaupallinen johtaja tiedotteessa. Raumalla on meriyhteys ja rautatie, vahva teollinen ekosysteemi ja sähköä saatavilla.

Rauman satama on elänyt metsästä. Valtaosa liikenteestä on edelleen metsäteollisuuden vientiä ja tuontia.

”Tämä hanke on suuri mahdollisuus Raumalle ja koko maalle, erinomainen paikka päästä mukaan uuteen vihreään siirtymään. Suomi tarvitsee tällaisia työllistäviä ja verotuloja kerryttäviä vientihankkeita, joilla nostetaan jalostusarvoa,” sanoi Rauman Sataman toimitusjohtaja Janne Virta tiedotteessa.

Parhaassa tapauksessa nyt julkistettu hanke ei jää viimeiseksi. Satama on laajenemassa Järviluotoihin. Kaavaa valmistellaan parhaillaan. Töihin ryhtymistä vain jarruttaa saariin pesiytynyt Suomen suurin merimetsokolonia.

Tulijoita olisi, vakuutti Janne Virta Satakunnan Kansalle viime talvena. ”Pyyntöjä on tullut suunnitteluvarauksista uudelle satama-alueelle. Jos kaavat ja luvat olisivat voimassa, voisin sanoa, että investointipäätöksiä tulisi nopeasti”, satamajohtaja sanoi.

Yrityksiä ja niiden toimialoja Virta ei voinut tarkemmin yksilöidä. Kyse lienee pääsääntöisesti vihreän siirtymän hankkeista.

Rauman telakalla käynnistyi viime viikolla toisen monitoimikorvetin rakentaminen perinteisin seremoniamenoin. Useita viikkoja etuajassa, kehaisi RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen.

Koko laivueen eli neljän sotalaivan on määrä olla valmis vuonna 2029. RMC uskoo, että tulevaisuudessa on ”merkittävää kysyntää” tällaisista aluksista. Siviilipuolella panostukset vihreään teknologiaan kiinnostavat uusia asiakkaita, totesi Nieminen.

Sotalaivojen rinnalla RMC rakentaa toista TT-Linen autolauttaa. Tilauskanta on toista miljardia euroa.

Palaan kirjamessuille, joista kirjoitin viikko sitten. Kun e-kirjoista saa tekijänpalkkaa sen mukaan kuinka kauan niitä kuunnellaan, tulee houkutus venyttää kirjoja. Jonkinlaista ajankuvaa voi nähdä siinä, että malli kannustaa lörpöttelemään.

Kaikki ammatikseen kirjoittavat tietävät, että pitkää tulee helpommin kuin lyhyttä. Ja kuitenkin useimmat lukijat arvostavat napakkaa ja osuvaa tekstiä

Kirjailijoiden tuskailua kuunnellessa palautui mieleen muistoja kaupunkilehtivuosilta. Lehteä taitettaessa latomon puolelta usein “tilattiin” täytettä mainosten väleihin. Yksi palsta sivulle x, neljännes sivulle y ja vielä kaksi kertaa 120 milliä sivulle z. Kerran jos toisenkin toimitussihteeri parahti: “Niin on kuin lihatiskin takana. Saisinko kymmenen senttiä balkania, saman verran lauantaimakkaraa ja vielä sata grammaa meetvurstia!”

Paleface-taiteilijanimellä tunnettu Karri Miettinen oli Länsi-Suomen nuortensivun avustaja ja kesätoimittaja. Nuorukainen ei tullut silloin tutuksi. Karrin isän, pankinjohtaja Pekka Miettisen, kanssa olin Uuden Rauman päätoimittajana kyllä tekemisissä.

Tuoreessa kirjassaan Paleface, protestilaulaja Karri kertoo joulutarinan Raumalta. Hän oli naisystävänsä kanssa moikkaamassa vanhempiaan täällä. Illalla he piipahtivat paikallisessa kuppilassa.

“Jossain vaiheessa baaritiskille hoippui iso äijä, sellainen porilaisen ahtaajan oloinen kaveri – joksi hän lopulta paljastuikin. Kaveri skannasi baaria ja äkkäsi minut. Sanoin Olgalle, että nyt tuo äijä tunnisti. Kaveri hoiperteli salin poikki suoraan eteeni, kumartui Olgan puoleen, osoitti minua sormella ja kysyi paksulla Porin murteella: onk hän se Rarure?”

Darude (Ville Virtanen) on Hinnerjoelta kotoisin oleva musiikkimies, jonka hitti Sandstorm soi stadioneilla kautta maailman.

Lukolta hyvää reagointia! Seurayhtiö pisti viime viikolla myyntiin erikoiserän T-paitoja, joiden etupuolella on teksti Merkittävin ja selkäpuolella listattuna SM-mitalit, joita on jo yksitoista. Paidan kylkiäisenä saa lipun Lukko-HPK-matsiin.

”Joku kyseli Iltasanomissa, että miten Rauma on muka merkittävä Liiga-kaupunki. Täällä olemme vähän eri mieltä; me emme ole ainoastaan merkittäviä, mutta myös Suomen suurimpia ja meidän mielestämme merkittävin”, kuittasi Lukko Oy nettisivuillaan.

Laajassa artikkelissa avattiin hyvin liigakiekon talousahdinkoa. Viime kaudella monet seurayhtiöt tekivät taas rumasti tappiota. Suurseurat haluaisivat suuremman osan tv-rahoista ja pudotuspelien tuotosta. ”Seuroja on aivan liikaa. Sanotaan, että SM-liigaa pitää pelata kaikissa merkittävissä kaupungeissa, mutta miten Rauma tai Hämeenlinna ovat merkittäviä”, yksi seurapomo tuhahti.

Siteeraus saarnatuolissa, taisi olla ensimmäinen kerta Raumaplus-podcastillemme. Jakson 42 vieraamme, piispa Mari Leppänen sanoi Pyhän Ristin kirkossa näin: ”Piispantarkastuksen yhteydessä minulta kysyttiin, ovatko epäilykset piispalle tuttuja. Raumaplus-podcastin tekijät eivät tyytyneet ensimmäiseen vastaukseen, vaan halusivat tietää enemmän.”

Saarnassaan hän vastasi vielä pidemmästi. Ei, paikalla en ollut, kavereilta kuulin. Tunnustan, että tapakristittynä käyn kirkossa vain joskus ja jouluna. Mutta kirkollisveron maksan mielelläni, koska tekevät hyvää työtä.

Kolumnin isossa lähtökuvassa RMC:n polttokone toista monitoimikorvettia työstämässä. (Kuva: Elmeri Elo)