Viikon varrelta: Venäjän arvaamattomuus ja Nato-jäsenyys avaa markkinarakoja

Jäänmurtajia Pohjois-Amerikkaan on yritetty myydä Suomesta vuosikaudet. Poikkeuksellinen pääministeri -kirja palautti mieleen, miten liikenneministeri Sanna Marin kävi vuonna 2019 Valkoisessa talossa kuittaamassa julkilausuman yhteistyöstä arktisella alueella ja uusien jäänmurtajien tuotannossa.

Vuotta myöhemmin Marin kävi pääministerinä puhumassa maineikkaassa Columbian yliopistossa. Silloin hän sanoi opiskelijoille, että ”meidän täytyy jättää fossiilisten polttoaineiden resurssit arktisella alueella koskematta”.

Kun USA:n, Kanadan ja Suomen yhteinen jäänmurtaja-aloite allekirjoitettiin edellisviikolla, tiedotteissa painotettiin turvallisuutta ja työllisyyttä.

”Jäänmurtajayhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten Nato-jäsenyys tuo Suomelle uusia kaupallisia mahdollisuuksia”, sanoi pääministeri Petteri Orpo.

”ICE Pact -yhteistyö on merkittävä mahdollisuus suomalaiselle meriteollisuudelle. Suomen arktinen osaaminen on maailman parasta. Suomalaiset yritykset ovat suunnitelleet noin 80 prosenttia maailman jäänmurtajista, ja noin 60 prosenttia niistä on rakennettu suomalaisilla telakoilla”, totesi elinkeinoministeri Wille Rydman.

Varovaisen positiiviselle kannalle näytti kääntyneen RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen. Aiemmin Rauman telakan vetäjä ilmaisi huolensa siitä, mitä yhteistyöllä todella tavoitellaan. USA ja Kanada tarvitsevat uusia murtajia kipeästi. Suomalainen osaaminen ja suunnitteluvoima kiinnostaa varmasti, mutta rakennettaisiinko yhtään murtajaa Suomessa?

Ylen haastattelussa Nieminen halusi nähdä myös paljon hehkutettuja mahdollisuuksia. Hyvä, kun suomalainen meriteollisuus on arvossaan. Se voi tietää töitä. Nieminen korosti, että ”Rauman telakka on varmaan ainoa telakka Pohjoismaissa tai jopa Euroopan alueella, joka pystyy tekemään tällaisia projekteja kokonaisvaltaisesti”.

Kokonaisvaltaisuudella Nieminen tarkoittaa sitä, että Rauman telakalla on myös oma terästuotanto. Toisin kuin Helsingin telakalla.

Kolumnin isossa kuvassa on IB Polariksen pienoismalli. Polaris on ensimmäinen nesteytetyllä maakaasulla kulkeva jäänmurtaja. Rauman telakka ei saanut tilausta STX:n talousvaikeuksien takia. Polaris valmistui Helsingin telakalta vuonna 2016. Hinnaksi ilmoitettiin 123 miljoonaa euroa. (Kuva: Janne Rantanen)

Venäjän arvaamattomuus avaa markkinarakoa monille yrityksille, etenkin nyt kun Suomi on Nato-maa.

Viime viikolla Summa Defence kertoi ostaneensa Uudenkaupungin Työveneen. Telakkayhtiö on rakentanut muun muassa sota- ja viranomaisaluksia Suomelle, Ruotsille ja Virolle. ”Ämpärporissa” rakennettuja aluksia on myyty viranomaisille muihinkin Euroopan maihin.

”Uudenkaupungin Työvene on loistava yhtiö tuoteportfolioomme, sillä Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittisen infrastruktuurin turvaaminen on yksi keskeisistä tavoitteista muuttuneessa turvallisuusympäristössä”, sanoi Summa Defencen toimitusjohtaja Jussi Holopainen tiedotteessa.

Summa Defence aikoo jatkaa ostoksia. Tavoitteena on ”koota yhteen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden yrityksiä ja luoda alalle uusi vahva kasvuyhtiö”.

Summaa kiinnostavat firmat, joiden teknologia soveltuu puolustusteollisuuteen mutta myös siviilimarkkinoille. Lisäksi pitäisi olla ”intohimoa ja kyvykkyyttä kasvaa myös kansainvälisesti, erityisesti Nato-jäsenmaissa”.

Markku Mantila (vas.) tuli meikäläiselle tutuksi Lännen Media -yhteistyössä. Mantila on Ilkka Pohjalaisen päätoimittaja. (Kuvat: Viekko Somerpuro ja Roope Karisto)

Valehtelua, vakoilua ja valtiollista vaikuttamista. Sellaisen nimen antoivat ex-kollegani Markku Mantila ja Jouni Mölsä kirjalleen, joka avaa informaatiovaikuttamista aseena. Käsittelyssä ovat Suomi, USA ja etenkin Venäjä, jolle informaatiosota on jokapäiväistä toimintaa.

Venäjä on käynyt hyökkäyssotaa Ukrainassa yli tuhat päivää, mutta infosotaa paljon pidempään. Ukrainaa Venäjä on moukaroinut informaatio-operaatioilla kohta 20 vuotta.

Se kannattaa pitää mielessä myös Suomessa. Venäjä pyrkii kylvämään keskuuteemme eripuraa ja horjuttamaan luottamusta viranomaisiin. Venäjä tehtailee valheita Suomesta, koska Moskovan valtiaiden silmissä maamme kuuluu yhä Venäjän vaikutuspiiriin.

Niin, mutta kyllä valehtelevia johtajia on länsimaissakin? Yksi nimi riittää: Donald Trump.

”Kaikkine puutteineen Yhdysvalloissa on kuitenkin ollut toimiva oikeusjärjestys, vapaa ja kärkäs media sekä periaatteessa mahdollisuus elää järjestäytyneessä yhteiskunnassa. Vapaa media on jopa kaatanut virassa olleen presidentin paljastamalla tämän valehtelijaksi. Venäjällä hallitus kaataa helposti median”, vastaavat Mantila ja Mölsä.

Lukusuositus.

Heikki ja Juho Marva luotsaavat Satatuotetta. (Kuva: Juha Sinisalo)

Olen seurannut Satatuotteen kehitystä läheltä. Kun olin Länsi-Suomen ja Raumalaisen päätoimittaja, työhuoneeni ikkunasta avautui näkymä muovipakkauksia valmistavaan tehtaaseen.

Perhefirman omistajat ja johto tulivat tutuiksi, koska paikallislehdet kuuluivat samaan Marva Groupiin. Satatuotteen toimitusjohtaja Heikki Marva oli Marva Median hallituksen puheenjohtaja.

Viime viikolla Satatuote tiedotti perustavansa toisen tehtaan Keski-Eurooppaan, lähelle tärkeitä lääketeollisuuden asiakkaita (on niitä Suomessakin). Kralovicen tehdas siirtyy Satatuotteelle Oras Groupilta. Raumalla Oraksen hanoja valmistetaan Satatuotteen naapurissa.

”Yrityksemme täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Tämä on yksi meidän historiamme suurimpia investointeja. Todella iso päätös”, sanoi myyntijohtaja Juho Marva Satakunnan Kansalle.

Hienoa kuulla, että investoinnit myös Raumalle jatkuvat.

Työhuoneeni ikkuna Marva Median toimituksessa Susivuoressa. (Kuva: Janne Rantanen)

Huuhkajien huominen näyttää valoisammalta? Niin voi veikata. Ainakaan huonommin ei enää voi mennä: Suomi hävisi kaikki kuusi Kansojen liigan otteluaan.

Parempaa tulevaisuutta lupailee, kenties, nuorten maajoukkueen paikka ensi kesän EM-lopputurnauksessa. Kisapaikka on vasta Suomen toinen U21-ikäluokassa. Tosin yksi yhteen -vertailua vaikeuttaa, että edelliskerralla EM-turnaukseen pääsi vain kahdeksan maata.

Vuonna 2009 Suomen nuoria luotsasi Markku Kanerva, joka sai kymmenen vuotta myöhemmin kunnian päävalmentajana johdattaa Huuhkajat ensi kertaa miesten EM-lopputurnaukseen.

Nuorten EM-kisoissa pelanneista A-maajoukkueen avainpelaajiksi kasvoi viisi miestä: kaikkien aikojen maalitykki Teemu Pukki, kapteeni Tim Sparv, Jukka Raitala, Kasper Hämäläinen ja Perparim Hetemaj.

Montako luottohuuhkajaa nousee ensi suven nuorten joukkueesta?

Pallo-Iirojen toiminnanjohtaja Janne Koivisto oli Palloliiton leivissä, kun Suomen U21-maajoukkue pelasi ensi kertaa EM-lopputurnauksessa. Kuva Halmstadin keskustasta. (Kuva: Janne Rantanen)

Onnittelut teollisuusneuvokselle! Raumalainen yrittäjä Ari Salmi sai viime viikolla teollisuusneuvoksen ansionimen. Salmi tunnetaan Logentista (ennen Logistikas), telakkayhtiö RMC:stä ja nyt myös Nuutajärven Lasikylästä. Hän on osakkaana ja hallitusammattilaisena mukana muissakin yrityksissä. Lisäksi Salmi on tehnyt aktiivisesti ja tuloksekkaasti vapaaehtoistyötä yhdistyksissä ja seuroissa.

Raumaplus-ohjelmamme vieraana Salmi kävi suvella kertomassa kuulumisiaan:


Viikon varrelta

Tuttuun tapaan vastaan asiallisiin kysymyksiin palstalla.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.