Viikon varrelta: Tuolta rantautuu Eurooppatie Raumalle – missä se näkyy?

Saatte sitten uuden valtatien, onnitteli porilaismies raumalaista, kun Euroopan unionin työryhmä hyväksyi lokakuun lopulla E16-tien jatkamisen Suomeen.

Kiitos vaan, mutta ainakin aluksi E16 näkyy vain merkintöinä tien varsilla, kartoilla ja navigaattoreissa.

E16 on yhtä kuin nykyinen valtatie 12 Rauman satamasta Tampereen kautta Kouvolaan ja siitä eteenpäin valtatie 15 Kotkan satamaan.

Eurooppa-status ei automaattisesti takaa lisärahoitusta esimerkiksi ohituskaistoihin. Tieluokituksen nousu toki auttanee perustelemaan investointeja reitille.

”Suomen osuus tulevasta E16-tiestä on merkittävä itä-länsi-suuntainen yhteys. Hallitus panostaa tämänkin tien kuntoon, ja olemme osoittaneet sille rahoitusta niin budjettiriihessä kuin MAL-neuvotteluissa”, kuului liikenneministeri Lulu Ranteen (ps.) virallinen lausunto.

E16-tie lähtee Pohjois-Irlannista ja kulkee Skotlannin läpi Edinburghiin. Meren jälkeen se jatkuu Bergenissä, josta tie kuljettaa läpi Norjan ja Ruotsin Gävleen, Rauman ruotsalaiseen ystävyyskaupunkiin.

Joku voi huomauttaa, ettei Rauman ja Gävlen välillä ole lauttayhteyttä. Ei niin, muttei ole myöskään Bergenin ja Edinburghin välillä.

Jäänmurtajayhteistyö USA:n ja Kanadan kanssa etenee tällä viikolla. Tavoitteena on, että ensimmäisistä konkreettista hankkeista voitaisiin sopia ensi vuoden puolella, uutisoi Helsingin Sanomat.

Kuulostaa hyvältä, mutta epäilijöitäkin löytyy. Esimerkiksi RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen näkee yhteistyössä myös riskejä.

”Kohta vuosikymmen on tehty töitä riittävän osaamistason saavuttamiseksi huipputeknisille tuotteille. Sen osaamisen pitäminen suomalaisissa käsissä on ollut varsin haastavaa. Kuinka tässä mahtaa käydä? Yhteistyötä toki pitää tehdä mutta hyödyt eivät voi olla yhdensuuntaisia, osaamisen ja määräysvallan pitää säilyä Suomessa”, sanoi Nieminen Uutisrauman haastattelussa.

Paljon jäänmurtajia rakentanut Helsingin telakka siirtyi venäläisomistuksesta kanadalaiselle Davielle, joka tunnetaan jäänmurtajien ja sota-alusten tekijänä. Tähän mennessä Helsingin telakka ei ole saanut yhtään laivakauppaa. Nieminen arvioi, että Helsingin telakan suunnitteluosasto tekee todennäköisimmin töitä kanadalaistelakan tarpeisiin.

Jääkö piippuun? Puhtaan siirtymän investointisuunnitelmat: 270 miljardia euroa. Vuoden aikana käynnistetyt hankkeet: 5 miljardia euroa. Onko puhtaan siirtymän muutos vain hypetystä? Investoinnit jäävätkin piippuun ja kuuluu vain vaimea tussahdus, kysyttiin Kauppapolitiikka-lehdessä.

”Tussahdusta ei meidän keräämästä datasta pysty tunnistamaan”, EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo vastasi. Reilut viisikin miljardia on hänen mielestään paljon, kun pottia verrataan teollisuuden vuotuisiin noin 10 miljardin euron investointeihin. Tai valtion budjettiin, jonka loppusumma on 88 miljardia euroa.

Satakunnan Kansa ja Uutisrauma kertoivat viime viikolla Rauman satamaan suunnitelluista suurista vihreän siirtymän hankkeista. Miksi minäkin jaksan intoilla niistä niin paljon?

Elintasoa mittaava bruttokansantuote on hädin tuskin samalla tasolla kuin viisitoista vuotta sitten. Siksi julkisia menoja on pakko leikata ja valtion otettava lisää lainaa.

Tarvitsemme kipeästi lisää vientiyrityksiä, jotka pystyvät maksamaan kunnon palkkoja ja kasvattamaan veropottia.

Ei leikkeleitä leivälle? Uudet ravitsemussuositukset nostattivat äläkän viime viikolla. Kehdattiin kertoa, että esimerkiksi kinkkusiivuja tulisi välttää. Terveysnäkökulmasta punaista lihaa saisi syödä enintään 350 grammaa viikossa. Siksi uuteen suositukseen mahtuu enää kaksi liha-ateriaa viikossa.

HKFoods kertoi viime viikolla, että vajaan viiden miljoonan euron investointi Raumalle on ylittänyt odotukset. Broileritehtaan uusittu leikkaamo ylittää tehokkuustavoitteensa. Se on paikallisesti hyvä uutinen. Lihatalo on nousemassa pitkällisestä talousahdingosta.

Kiva kuulla, että myös kahdeksan miljoonan euron satsaus Euraan etenee suunnitelmien mukaan. Kyse on kypsien tuotteiden valmistuslinjasta.

Ja vastikään HKFoods tiedotti, että broilerin varpaita ja siipiä aletaan viedä Raumalta Kiinaan.

Lankin takaa. Urheilutoimittaja Harri Pirinen sai entiset jääkiekkoilijat ja taustavaikuttajat avautumaan Amatööreistä ammattilaisiksi -kirjassaan. Takavuosina pelaajien palkkiot olivat nykykatsannossa pieniä ja maksukäytännöt osin (hyvin) harmaalla vyöhykkeellä.

Lukkolegenda Matti Forss kertoo saaneensa liigauransa alussa noin tuhat markkaa kaudesta.  ”Raumalla jotkut saivat silloin palkkiota jopa harjoituksista ja pinnarahoja. Pelaajat oli luokiteltu neljään tai viiteen palkkioluokkaan. Me junnut olimme tietysti alimmassa, Vehmasen Joppe ja kumppanit korkeimmassa luokassa. Joskus sitten kaljapäissään juteltiin, kuka kuuluu mihinkin luokkaan.

Kuitteja vastaan yritettiin saada verovapaita korvauksia. ”Joku lakimies oli neuvonut Lukon nuoria pelaajia hommaamaan lisäravinnekuitteja, jotka voisi panna verotukseen. Keräsin yhden päivän aikana tavaratalo Centrumin kassojen vierestä roskakoreista kuitteja. Myöhemmin Helsingissä pelatessa tuli lappu 5000 markan veromätkyistä. Tyhmänä olin lähettänyt kuitteja, joilla oli ostettu astioita, lakanoita ja vaikka mitä. Luulimme, että kaikki kuitit menevät läpi, enkä ollut katsonut niistä kuin loppusummat”, Forss kertoo kirjassa.

Jääkiekosta puheen ollen: pitihän RTK-Palvelun toimitusjohtaja Samuli Eskolalta kysyä, miten yhtiön omistustausta näkyy työssä ja asiakkaiden parissa. RTK-Palvelun kun sanotaan siivoavan Lukon tappiot vuosi toisensa jälkeen. Ja tottahan se onkin. Lukkoa tukemaan firma yli 50 vuotta sitten perustettiin. RTK-Palvelun omistajia ovat Raumalaiskiekkoilun Tuki, Lukko-säätiö ja Rauman Lukko ry.

Palautetta. Kirjoitin Äijänsuon stadionin investointitarpeesta viikko sitten. Tuttu lukija kertoi miettineensä, voisiko futiskentän katsomo tukeutua ainakin osittain jäähalliin ja sen tulevaan laajennukseen.

Nykyinen, vähän meikäläistäkin vanhempi katsomo siis purettaisiin ja kenttää siirrettäisiin jonkin verran. Katsomon vaihtuessa toiselle laidalle osaa jäähallin fasiliteeteista voisi hyödyntää futisstadionilla. Saisiko tällä poistettua tai ainakin pienennettyä erillisen huoltorakennuksen tarvetta, miettii mies.

Kolumnin pääkuvassa, jonka kaivoin arkistostani, Rauman satamajohtaja Hannu Asumalahti katselee Raumanmerelle, josta E16 rantautuu Suomeen. Juttukeikan aiheena oli Petäjäksen kallioiden louhinta sataman laajentamiseksi. Mutta Asumalahti sopii erinomaisesti tämän viikon kolumnin aihekuvaksi. Hän nimittäin laati konsulttina selvityksen, jonka mukaan E16-reitti kannattaa jatkaa Suomeen.