Viikon varrelta: Tiedätkö, paljonko ovat kirjailijan vuositulot?

Onko kirjailijoiden peli pelattu? Kuinka kirjailijat voivat tulla toimeen digitalisaation myllerryksessä? Turun kirjamessuilla Baba Lybeck haastatteli aiheesta tietokirjailija Markus Hotakaista ja kirjailija Salla Simukkaa. ”Peli ei ole pelattu, mutta pelikenttä on muuttunut, eikä aina tiedä, ketkä pelaavat samalla puolella”, summasi Simukka.

Digi on periaatteessa hyvä asia, koska se parantaa saavutettavuutta. E-kirja kulkee taskussa. Sen voi lukea puhelimelta tai kuunnella.

Käytännössä suunta on huolestuttava. Kun ostat kirjan, tekijä saa muutaman euron. Mutta jos kuuntelet saman kirjan, palkkio jää kymmeniin sentteihin.

Vastaus otsikon kysymykseen pysäyttää. Kirjailijaliiton jäsenten mediaanitulo on noin 1700 euroa, tietokirjailijoiden vain 600 euroa. Ja kyse on vuosituloista!

Omatoimikirjasto Raumalle. Valtaosassa Suomen kuntia on itsepalveluperiaatteella toimivia kirjastoja, joissa ei henkilökuntaa ole koko ajan paikalla. Ne ovat keränneet enimmäkseen kiitosta, kun aukioloaikaa on voitu laajentaa.

Rauma on saamassa ensimmäisen omatoimikirjaston ensi vuonna. Sivistysvaliokunta päätti edellisviikolla esittää kaupungin talousarvioon 30 000 euron investointia, jolla Lapin kirjasto muutetaan omatoimiseksi.

Lapin kirjasto toimii entisessä kunnantalossa. Lapin kirjasto palvelee nyt 33 tuntia viikossa. Omatoimisena aukiolotunnit voinee helposti tuplata.

Rauman Energian asiakaslehdessä on mainio Kivi kiertää -juttusarja, jossa nostetaan esille ihmisiä, jotka ylläpitävät hyvää Rauma-fiilistä. Kiertopalkintokiven saaja saa ehdottaa, kuka seuraavaksi on kehunsa ansainnut.

Loppuvuoden kivi on esillä Rauman SalBan toimistossa. Alkuvuodesta salibandyn Satakunnan derbyä seurasi Kivikylän Areenassa yli 3000 katsojaa. Jäähallipeli oli iso riski, joka kannatti. Tuottoa noin 15 000 euroa ja päälle lajiliiton palkinto vuoden salibandytyöstä.

Palkinnon lisäksi lajiliitto antoi näet SalBalle vastuullisen tehtävän, joka on viime kuukausina työllistänyt kovasti toiminnanjohtaja Joni Rokosaa ja seuran väkeä.

SalBa myy lokakuun maajoukkueturnauksen pääsyliput, aitiot sekä pöytä- ja sohvapaikat. Tavoitteena on taas 3000 katsojaa Äijänsuolle. Lisäksi SalBa koordinoi tapahtuman vapaaehtoisten hankintaa ja ohjeistusta.

Miesten maajoukkueturnauksen yhteydessä pelataan ensi kertaa kotimaan sarjaottelu. SalBa kohtaa taas Karhut, porilaislähtöisen Rokosan kasvattajaseuran. ”Esiotteluna” on Suomi-Sveitsi, joten kaikki ainekset on hienolle salibandypäivälle.

Tavoittelemanne henkilö on tapettu. Siinä Jukka-Pekka Palviaisen näinä päivinä ilmestyvän dekkarin nimi. Kyse on uudesta aluevaltauksesta raumalaislähtöiselle kirjailijalle.

”Se on romaani, jossa on rikostarina. Pelkäsin, etten osaa kirjoittaa dekkaria. Koville jouduinkin kustannustoimittajan kanssa ja tein kesällä pitkää päivää kirjan kanssa”, paljasti Palviainen Raumaplus-haastattelussa.

Rivien välistä olen lukevinani, ettei uusi suunta ollut kokonaan miehen oma valinta. Monet muutkin kirjailijat ovat joutuneet muokkaamaan romaani-ideansa dekkariksi. Onneksi Palviaiselta temppu näyttää onnistuneen, sillä toinen dekkari samalle kustantajalle on jo pitkällä.

Draama vai dekkari? Siitä puhuimme aiemmin Raumaplussassa myös Rauman Teatterin taiteellisen johtajan Otto Kanervan kanssa. Hänen mukaansa paikallisen ammattiteatterimme sapluuna on selvä: musiikkinäytelmä, komedia tai farssi, draama tai jännitysnäytelmä, lasten näytelmä ja suviteatterissa musiikillista komediaa.

Kysyin Kanervalta onko se tosiaan niin, että kun pikkukaupungissa ihmiset tulevat teatteriin, he eivät halua nähdä mitään kovin vakavaa. Vastaus kuului, että se ratkaisee, miten draama ilmaistaan. Tekemällä tehtyä vakavuutta tai liian vaikeaa ilmaisua ei saa olla, eikä liian kummallista. ”Draaman voi esittää kansaan menevästi”, sanoi Kanerva.

Tällä palstalla on seurattu tiiviisti RMC:n laivaprojekteja. Parhaillaan Rauman telakalla rakennetaan toista matkustaja-autolauttaa tasmanialaiselle TT-Linelle. Projekti viivästyi yhdessä vaiheessa, kun Australian päässä haluttiin varmistaa, eikö laivoja voi kotimaasta tilata. Päätyivät siihen, ettei voi.

Ei kysymys silti ihan hölmö ollut. Incatin telakalla Tasmaniassa rakennetaan laivoja. Työn alla on maailman suurimmaksi mainostettu täyssähköinen autolautta China Zorilla. Komea alus: 130 metriä pitkä, tilaa yli 2000 matkustajalle ja yli 200 ajoneuvolle. Ja suunnittelussa vielä vähän pidempi akkukäyttöinen lautta Brittany Ferriesille.

Mutta Incat on nopeiden ja keveiden alumiinilaivojen valmistaja. Sellaisia edellä mainitut ovat. Oikein soivia pelejä toisenlaisille reiteille kuin kovista keleistään tunnetulle Bassinsalmelle.

RMC:n tavoitteena on hyppy seuraavalle tasolle, täyssähköisiin matkustajalaivoihin. ”Olemme päässeet pitkälle. Teknologinen kyvykkyys on olemassa”, sanoo toimitusjohtaja Mika Nieminen.

Maailmanmestari, Mannerheim-ristin ritari ja USA:n armeijan everstiluutnantti. Ei kolme henkilöä, vaan yksi mies. Olavi Alakulppi, jonka elämäntarinan raumalaistunut tietokirjailija Kari Kallonen koosti kirjaksi. Sissiluutnantti-kirja on ollut vuosia loppuunmyyty, joten Kallonen kirjoitti täydennetyn uuden version.

Alakulppi jäljitti jatkosodassa Lapissa siviilejä surmanneita neuvostopartisaaneja. Sotasankari palkittiin urheudesta ritarimerkillä. Hävityn sodan jälkeen Alakulppi vangittiin asekätkijänä. Hänet autettiin kuitenkin muiden upseerien, Marttisen miesten, kanssa pakoon Ruotsin puolelle. ”Yhdysvallat on ainoa toivonne tässä tilanteessa. Yrittäkää päästä sinne. Teitä tarvitaan vielä”, viestitti marsalkka Mannerheim tuolloin.

Sinne miehet muukalaispassein pääsivät. USA:n armeijassa Alakulppi opetti talvisodankäyntiä. Hiihdon maailmanmestari jatkoi urheilu-uraansa tähtilipun edustajana. Koreassakin sotinut suomalainen kapteeni ylennettiin jenkkiarmeijassa everstiluutnantiksi.

Kirjan materiaalia kootessaan Kallonen matkusti Alakulpin kotiseudulle Lappiin, mutta myös Yhdysvaltoihin, Ruotsiin, Saksaan ja Vietnamiin sotasankarin jalanjäljissä. Lopputulos on upea, lämmin lukusuositus.

Kolumnin isossa kuvassa Rauman kaupungin osasto paraatipaikalla kirjamessuilla päälavan vieressä.