Viikon varrelta: Tekoäly auttaa lääkäripulaa? – ja opettajan ratkaisu Pisa-tulosten romahdukseen

Euroopassa voitaisiin säästää vuodessa 400 000 ihmishenkeä. Samalla säästyisi 200 miljardia euroa kustannuksia ja työtunteja niin paljon, että voisi palkata puolisen miljoonaa terveydenhuollon ammattilaista.

Ai miten? Hyödyntämällä tekoälyä, sanoi Lääkärikeskus Minervan toimitusjohtaja Kaisa Koskinen viime viikolla kauppakamarien tilaisuudessa Vuojoen kartanolla.

Ei Koskinen huimaa arviota omasta hihastaan ravistanut, vaan viittasi MedTech Europe -kauppajärjestön julkaisemaan raporttiin.

Paljon puhutaan siitä, kuinka lääkärin työaikaa menee paljon muuhun kuin asiakkaan kohtaamiseen. 

“Jos meillä olisi tekoäly, joka esimerkiksi kuuntelisi lääkärin ja potilaan välisen dialogin ja rakentaisi sen pohjalta potilastekstit ja reseptiehdotukset, se tekisi työstä mielekkäämpää. Tekoäly vapauttaisi työaikaa ihmisten tapaamiseen ja hoitamiseen. Sitä kaikki varmaankin haluavat, säästöjen lisäksi”, sanoi Koskinen.

Työnsä puolesta lääkärin ei tarvitse tekoälyä pelätä. Ei ainakaan vielä.

“Asiakkaan tullessa vastaanotolle lääkäri analysoi katseellaan, miten hän nousee tuolilta, miten hän kävelee huoneeseen, miten riisuu, puhuu, katsoo. Koska meillä on sellaista robotiikkaa, joka analysoi kaiken tämän tai laite tunnustelee potilaan vatsan ja löytää sieltä sen tuumorin tai suorittaa keisarinleikkauksen? Ei varmasti vielä ihan lähivuosina”, arveli Koskinen.

Ja kyllä, tekoälyyn liittyy riskejä. Siksi on syytä kysyä mihin tekoälyä saa käyttää ja mihin ei sekä uudistaa lainsäädäntöä. Mutta ennen kaikkea tekoälystä pitäisi keskustella monipuolisesti.

Tekoäly on jo täällä, on ollut hyvän aikaa. Eikä sen yleistymistä estä enää mikään. Pitää ajatella asioita uusiksi, nähdä riskien lisäksi mahdollisuudet – ja valmistautua uudenlaiseen maailmanmenoon.

Jäänmurtajia Raumalta? Sen eteen on tehty kovasti töitä. Suomen hallitusohjelmaan kirjattiin, että maamme jäänmurtajakalusto tullaan uusimaan.

Ruotsi puskee edellä. Länsinaapuri päätti jo kahden uuden murtajan hankinnasta. Parhaillaan on käynnissä toinen “karsintakierros”, jolla valitaan telakat, jotka saavat tehdä varsinaisen tarjouksen. RMC on kisassa tosissaan mukana.

“Tässä olisi erittäin iso paikka suomalais-ruotsalaiselle yhteistyölle. Laivat rakennettaisiin Suomessa, paikkakin minulla on mielessä, ja niihin saisi paljon ruotsalaista teknologiaa. Valtavan hieno mahdollisuus”, sanoi kokoomuksen ryhmyri Matias Marttinen Raumaplus-podcastissa.

Veikkaan, että jäänmurtajista puhuttiin hiljattain, kun pääministeri Petteri Orpo tapasi ruotsalaisen kollegansa Ulf Kristerssonin.

Kimpassa on näitä aluksia ennenkin hankittu. Ruotsin viidestä jäänsärkijästä neljä rakennettiin Suomessa 1970-luvulla. Sisu ja Urho ovat samaa sarjaa.

Ruotsin murtajien konseptin suunnitteli Aker Arctic, jonka pääomistaja on Suomen valtio. Business Finlandin mukaan jopa 80 prosenttia maailman meriä kulkevista murtajista on suunniteltu Suomessa, noin 60 prosenttia myös rakennettu.

Suomessa eniten murtajia on rakentanut Helsingin telakka, joka siirtyi venäläisestä kanadalaiseen omistukseen. Uusi isäntä Davie on rakentanut murtajia. Onko se uhka RMC:n toiveille?

“Kanadalla on isot omat hankkeet. Voi olla, että Helsingin telakkaa tarvitaan niiden hoitamiseen”, arveli Marttinen, tuleva työministerimme.

Suomen ylpeydenaihe, (melkein) maailman paras koulutus, sai kovan kolauksen viime viikolla. Tuoreimmat Pisa-tulokset eivät ole lainkaan niin erinomaisia kuin parhaimmillaan. Syitä takapakkiin on haettu.

Eräs opettaja kertoi poissaolojen yleistyneen koronan jälkeen. Kumman usein pikkuflunssa osuu koepäiville. 

Usein on sometettu koko yö, eikä jakseta lähteä kouluun. Tai jos lähdetään, ehkä aamupalaa syömättä, ei väsyneinä jakseta oppia. 

Yhtä kaikki: opinnoissa jäädään jälkeen.

Opettaja tarjosi ratkaisuksi, että puhelin otetaan pois yöksi ja nukkumaan mennään iltakymmeneen mennessä. Aamupala pitää syödä, kouluruokailuun osallistua, läksyt tehdä joka arkipäivä ja kokeisiin pitää lukea.

Ei kai tuo tekemätön paikka ole? Mekin siihen olemme pystyneet.

Opettajan mielestä vanhempien tulisi kantaa vastuunsa. Yhden päivän “sairaspoissaolosta”  ei aina laiteta Wilmaan edes syytä. 

“Kun oppilas myöhemmin on työelämässä, häntä saattaa odottaa yllätys. Työnantaja ei moista hyväksy. Aika pian nuorukainen on työtön, jos sama meno jatkuu”, sanoi opettaja.

Kansien välistä. Suomen Dekkariseura julkisti Vuoden johtolanka -palkintoehdokkaat. Kuusikosta Arttu Tuominen on porilainen, Rake Tähtinen (ämpär)porilainen.

Miksi sulkeet? Rainer “Rake” Tähtinen on porilaislähtöinen Ässien kannattaja, mutta asunut jo pitkään Uudessakaupungissa.

Tähtisen Menneisyyden arvet -rikosromaania kuvataan näin: “Kirjailija ei kikkaile turhilla tehokeinoilla vaan kirjoittaa aiheesta selkeästi. Pikkukaupungin ja tiiviin työyhteisön tunnelmat ovat hyvin kuvattuja ja juonenkuljetus toimii. Kirjassa ei ole isoja hämäyksiä tai koukkuja, mutta juoni pysyy koko ajan loogisena ja tarina etenee.”

Kyllä tuon voi allekirjoittaa. Kirjan henkilögalleriaan kuuluu muun muassa iltapäivälehteä avustava toimittaja Arto Veräjänmaa. Tuo elävästi mieleen edesmenneen kollega Asko Tanhuanpään, jonka kanssa Tähtinen teki töitä Vakka-Suomen Aluesanomissa.

Museokortti on mainio keksintö. Ainakin meikäläisen lähipiirissä kortti on lisännyt museokäyntejä melko lailla. Myös kotikaupungin museoissa tulee piipahdettua useammin, kun ei joka kerta tarvitse sitä pientäkään pääsymaksua kuitata.

Tämän kolumnin pääkuvan nappasin Rauman taidemuseosta. Pinnalan seinillä on Noora Ylipietin (1981) vampyyripiirroksia, tiedotteen mukaan tuhatkunta. Taidetta kotiin? Ei ehkä meille, kuitenkaan. Mutta hyvä on itseään yrittää eri tavoin sivistöä.

Ja vilpoinen vampyyridisko jäi ainakin mieleen.

Osa teoksista on muuten Made in Rauma, taiteilijan Raum Ars -residenssin ajalta.

Lankin takaa. Huomenna tiistaina Rauman Lukko pelaa Mestarien liigan välieräpaikasta. Kerran aiemmin on Lukko semifinaaleihin euroliigassa selvinnyt. Hyvät sanssit on nytkin, sillä Lukko haki kahden maalin vierasvoiton Pardubicestä. Tshekin liigaa johtava Dynamo on kuitenkin kova joukkue. En nuolaise ennen kuin tipahtaa.

Mutta olisihan se upeaa, jos Lukko kolmantena suomalaisjoukkueena Euroopan mestaruuden voittaisi.

Suomalaisjoukkueiden menestystä eurokaukaloissa muuten edesauttaisi, jos SM-liigan ottelumäärää vähennettäisiin. Suomessa tahkotaan enemmän runkosarjan matseja kuin muissa Euroopan kärkisarjoissa.