Viikon varrelta: “Rauman Föri” voisi kulkea Poroholmasta Saharantaan

Rauman matkailusaaria ja vesibussiliikennettä pyörittävän West Coast Seaservicen Teemu Knuuti­la visioi lokakuussa, että Raumalla voisi olla “Turun Förin tyyppinen kaupunkilautta”.

Itse asiassa sen tyyppinen lautta Knuutilan firmalla on jo valmiina. Rosinanten kyytiin mahtuu 40 ihmistä. Menisi siinä varmaan muutama fillarikin.

Kesävarustajan visiossa Rosinante puksuttaisi nonstoppina esimerkiksi reittiä Poroholma-Merijakamo-Saharanta. Se olisi hyvää palvelua suvipäiviään Raumanmeren rannoilla viettäville. Niin paikallisille kuin matkailijoille.

Jos niin halutaan, Rosinanten saa kulkemaan sähköllä.

Merellinen Rauma saisi positiivista näkyvyyttä matkailujutuissa ja ennen muuta sosiaalisessa mediassa. Kaupunkilautta olisi mitä mainioin Instagram-kohde.

Kaupunki voisi tarjota ilmaisen kyydin halukkaille vaikka heinäkuun ajan.

Luvassa kovaa porua. Rauman kaupunki laatii kouluverkkosuunnitelman. Kovan porun tulee suunnitelma nostattamaan, sillä käytännössä kyse on perustelujen hakemisesta sulkemispäätösten tueksi.

Itse asiassa ne perustelutkin tiedetään. Vastaukset löytyvät kaupungin aiemmista selvityksistä ja talousarvioista.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) sanoi jo edellissuvena: “päivänselvää on, ettei nykyisen kouluverkon ylläpitäminen ole mitenkään mahdollista lähitulevaisuudessa”.

Kyseisessä haastattelussa Leppikorpi piti uutta Nanujärvelää (nyt Nanunkallio) perusteltuna.

“Jos koulumatka pitenee kilometrin tai kaksi se on lopulta pieni hinta siitä, että saadaan asianmukaiset tilat, riittävä tuntikehys, laadukasta opetusta ja hyvät tukipalvelut”, linjasi Leppikorpi.

Kolmen puretun Lyseon alumnit kokoontuivat syksyllä Juhlahovissa.

Iltaa viettämään saapui sen vanhemman Lyseon (Sokos/Tarvontorin tieltä puretun) entisiä oppilaita. Sitten oli meitä uudemman Lyseon (Karin kampuksen tieltä puretun) entisiä nuoria. Paikalla oli myös Yhteislyseota (Nanunkallion tieltä puretun) käyneitä.

Pystyssä on vielä se vanhin Lyseo, joka valmistui jo 1800-luvulla. Komea rakennus suojellaan, mutta sille mietitään parhaillaan uutta käyttöä.

“Omista” kouluistani Lyseon lisäksi Lensu on jo purettu. Mutta yksi on vielä pystyssä, 92-vuotias Karin koulu.

Vaan eihän kouluja pelkästään pureta. 

Rauma rakennuttaa myös uusia. Hjalmar Nortamon peruskoulu Karin kampuksella on melkein valmis. Viime viikolla esiteltiin havainnekuvia Uotilan uudesta koulusta (puretun Uotilanrinteen yläasteen ja lukion paikalle). Nanunkallion suunnittelu on menossa.

Yleensä uudet tilat ovat vastaavat paremmin nykyajan tarpeisiin ja ovat ylläpitokustannuksiltaan edullisempia kuin vanhat.

Olen Porilainen. Tämä on ainoa yhteys, jossa tuo lause pitää kutinsa. Siis silloin, kun puhutaan Porin prikaatista. Siellä, Säkylän Huovinrinteellä, suoritin varusmiespalvelukseni kauan aikaa sitten.

Kunnia, velvollisuus, tahto.

Prikaatikenraali Vesa Valtosen komentajakausi Porin prikaatissa päättyy juhlavasti tämän viikon torstaina. Virallisesti vastuu siirtyy eversti Jami Virralle vuodenvaihteessa.

Valtanen aloitti Porin prikaatin komentajana suvella 2021, joten hän tulee palvelleeksi Satakunnassa kaksi ja puoli vuotta. Porilaisia komentaessaan Valtanen ylennettiin kenraaliksi kuten nykytavaksi on muodostunut.

Nimitysmylly pyörähti liikkeelle, kun Pääesikunnan komentopäällikkö Tuomas Tiilikainen nimitettiin Merivoimien komentajaksi vuoden 2024 alusta lukien. Valtanen määrättiin hänen seuraajakseen Pääesikuntaan.

Porin prikaatia 2018-2021 johtanut prikaatikenraali Mika Kalliomaa siirtyi Maanpuolustuskorkeakoulun rehtoriksi. Siinä tehtävässä hän on edelleen.

Porin prikaatia 2017-2018 johtanut kenraalimajuri Rami Saari lähti Säkylästä Maavoimien operaatiopäälliköksi. Nyt hän on Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. 

Tähän kenraalikolmikkoon tutustuin Länsi-Suomen päätoimittajana. Päteviä ja fiksuja miehiä, jotka saivat meikäläisen täysin vakuuttuneeksi siitä, että varusmieskoulutus on paremmalla mallilla kuin silloin ennen.

Ja on tietysti syytäkin olla. Kun me hoidimme velvollisuutemme, ei Suomea tuntunut uhkaavan juuri mikään. Tämän päivän varushenkilöt ymmärtävät, miksi harjoittelevat.

Hesarista luin, miten tolkuttoman paljon Tiktok tekee voittoa. Eihän se ihme ole, kun teinit tapittavat lyhyitä videoita alvariinsa.

Mielenkiintoinen oli tieto siitä, että kotimaassaan Kiiassa Tiktok näyttää nuorille paljon enemmän hyödyllistä ja opettavaista sisältöä. Lisäksi sovelluksen käytölle on tiukahkoja rajoituksia.

Kiina siis suojelee omaa nuorisoaan, mutta antaa länsimaiden mukulien tyhmentyä. En usko, että se on sattumaa.