Viikon varrelta: Pakkaustehdas jatkaisi Rauman metsäteollisuuden menestystarinaa

Viime viikon paras uutinen oli Metsä Groupin ilmoitus esisuunnittelun aloittamisesta uudesta tehtaasta, joka rakennettaisiin Raumalle. Parhaassa tapauksessa investointipäätös tehdään ensi vuonna ja tuotanto starttaa vuonna 2027.

Innovaatioyhtiö Metsä Spring on testannut uudenlaisten pakkausten valmistamista yhdellä linjalla Äänekoskella.

“Matka ideasta teolliseen mittakaavaan on pitkä ja monivaiheinen. Päätös esisuunnitteluprojektin aloittamisesta on meille merkittävä virstanpylväs. Lisäkehitystä tarvitaan vielä monilla alueilla, mutta meillä on nyt riittävästi tietoa tämän keskeisen tehdassuunnitteluvaiheen käynnistämiseen”, sanoi Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn tiedotteessa.

SKLS täydensi, että tehdas aiotaan rakentaa kolmessa osassa. Niistä jo ensimmäinen olisi yli sadan miljoonan euron hanke. Tuotanto pyörisi yötä päivää. Työpaikkojen määrä voisi nousta toisellesadalle.

Repolasta Metsän kaupungiksi? Rauman metsäteollisuuden historia on ensimmäisen sadan vuoden ajalta leimallisen repolalainen. Vuojoki Gods perusti Raumalle sahan vuonna 1912 voidakseen hyödyntää kartanon laajoja metsiä. Firman nimi vaihtui Rauma Woodiksi ja saha sai kylkeensä sellutehtaan.

Rauma-Raahe ja Rauma-Repola laajensivat bisneksiä. Valmistettiin kuitulevyä, rakennettiin puutaloja ja viipalekouluja, tehtiinpä keilaratojakin. Voimalaitosta, konepajaa ja telakkaa pidettiin pitkään apuosastoina. Myöhemmin näistä kasvoi isoja ja monella tavalla tärkeitä. Työ jatkuu monen eri firman nimissä.

Myös satamaoperaattori Rauma Stevedoring (nyt Euroports) oli osa repolalaista teollisuuskeskittymää.

Paperia Rauma-Repola alkoi kaupungissa tehdä vasta vuonna 1969. Neljästä koneesta uusimman hankki nykyinen omistaja UPM.

Mielenkiintoisella tavalla, investointi kerrallaan, Rauman hienoa metsäteollisuusperinnettä vie nyt eteenpäin Metsä Group. Sellutehdas, uusi mäntysaha, tuleva pakkaustehdas – integraatti turvaa samalla sen, että Rauman sellu modernisoidaan ennen pitkää.

Rauman satamalle Metsän satsaukset ovat todella tervetulleita. Sahatavaran vienti korvaa hiljalleen vähenevää paperiliikennettä ja auttaa säilyttämään säännölliset laivareitit.

Ensimmäisen sotalaivan köli laskettiin Rauman telakalla viime torstaina. Tällä kertaa seremoniaan osallistui vain pienehkö rajattu joukko, koska kansallisen turvallisuuden vuoksi korvetteja rakennetaan ulkopuolisten katseilta suojassa.

Tuotanto aloitettiin viime vuoden lopulla. RMC:n mukaan operatiivinen vaihe etenee hyvin. Rungon ensimmäinen osa painaa 56 tonnia.

”Laivalohko voidaan nähdä symbolina, joka kuvastaa telakkamme ja meidän henkilöstömme sitoutumista maanpuolustukseen”, sanoi RMC:n projektijohtaja Timo Ståhlhammar kölinlaskussa.

Tuotannon aloituksesta on kulunut viisi kuukautta ja operatiivinen vaihe on edennyt tehokkaasti. Rungon ensimmäinen osa painaa 56 tonnia. Laivue -hankkeen suora työllistämisvaikutus Suomessa on noin 3 600 henkilötyövuotta.

Telakalla rakennetaan myös kahta ”tasmanialaista” eli MyStarin kokoista matkustaja-autolauttaa TT-Linelle. Varustamo julkaisee Youtubessa videoita, joissa kerrotaan uusista laivoista ja niiden rakentamisesta.

Ylpeinä esittävät esimerkiksi: yhtä nopeita kuin nykyiset laivat, mutta paljon isompia ja käyttävät vähemmän polttoainetta. Dieselin ohella laivat kulkevat nestekaasulla sekä tulevaisuudessa bio- tai synteettisillä polttoaineilla.

Avaavat myös mielenkiintoisia yksityiskohtia. Vaikkapa tämä: rungon silikonimaali toimii kuin teflonpannu veden alla. Parempi teho, eikä kulje vieraslajeja mukana.

Eikä kaikille varmaan ole tuttua sekään miten laivoja rakennetaan. Siis lohkoista. Se on kuin suurta palapelin kokoamista. Sillä erolla, että näissä “legoissa” on kaikissa numero, joka kertoo mihin kohtaan tulee.

Tekoäly lukee uutisia monessa Bauer Median radioissa, joita on toistakymmentä. Esimerkiksi Nova, Iskelmä, Radio Pori ja Auran Aallot. Ensireaktio somekuplassani, jossa on useampia radiokonkareita, oli tietysti kummasteleva.

Mutta onhan tuossa ideaakin. Radioita pyöritetään hyvin pienellä porukalla. Viikonloppuisin ja öisin usein ajastetttuna tai automatiikalla. Tekoälyuutiset voisi ajaa eetteriin vaikka kerran tunnissa. Kun näin ajattelee, ei tämä sen raflaavampaa ole kuin valtakunnan uutisoinnin keskittäminen yhteistoimituksille tai tietotoimistolle. Niin sanomalehdissä on tehty vuosikaudet.

Puheena olevat radiouutiset lukee tekoäly. Mutta ne kirjoittaa tuttuun tapaan STT:n toimittaja.

Vanha Rauma Yhdistyksen puheenjohtaja Kari Kallonen jaksaa uskoa, että Vanhan Rauman ”kieltokaavasta” voi vielä neuvotella järkiratkaisun. (Kuva: Janne Rantanen)

Kauppakeskus ei uhkaa Vanhaa Raumaa, sanoi Vanha Rauma Yhdistyksen puheenjohtaja Kari Kallonen Länsi-Suomen haastattelussa viime suvena.

Tullista tullut Kallonen on perehtynyt hyvin Vanhan Rauman mahdollisuuksiin ja uhkiin kauppiaan puolisona ja alueen asukkaana. Hän arvioi, että Vanha Rauma kestää sen kokoisen ostoskeskuksen kuin Sokos-Tarvontorin paikalle mahdollisesti tulee.

Suurimmaksi osaksi onkin noussut Vanhan Rauman uusi asemakaava, jonka luonnosta Kallonen kutsuu kieltokaavaksi. Se määrittäisi vuosikymmeniksi mitä alueella saa tehdä ja mitä ei. Vaikkemme tiedä, millaisia tarpeita asukkailla ja yrityksillä on 20-30 vuoden päästä.

Kaavaluonnos veisi joiltakin rahanarvoista rakennusoikeutta. Vielä isompi asia on suojelumääräysten laajentuminen sisätiloihin. Viime viikon yleisötilaisuudessa Riku Räsänen esitti hurjan arvion: 25 miljoonaa euroa. Niin paljon kaupunki joutuisi maksamaan talojen omistajille korvauksia hänen räkninkinsä mukaan.

Kallosen arvio on maltillisempi, mutta silti miljoonaluokkaa. Hän sanoo, että 500 asunnon sisätilojen suojelu olisi jopa kansainvälisesti ainutlaatuista. Siksi hän uskookin, että neuvottelemalla vielä järki voittaa ja sopu löytyy.

Kallosen tuore Raumaplus-haastattelu löytyy Spotify-palvelusta.

Karin kampuksen kahdeksasta urakasta kuusi kirjattiin valmistuneeksi viime perjantaina. Vedenkäsittely- ja laatoitusurakat jatkuvat uimahallissa. Muut tilat päästään avaamaan elokuussa.

”Kampus tulee olemaan täysin poikkeuksellinen rakennuskokonaisuus Satakunnassa ja Suomessa. Kyseessä on Rauman kaupungin kaikkien aikojen suurin tilainvestointi ja mahdollisesti myös suurin rakentamisinvestointi”, kehui Rauman tilapalvelujohtaja Olli-Pekka Kumpula tiedotteessa.

Pakettiin kuuluvat Hjalmar Nortamon peruskoulu, musiikkiopisto, liikuntahalli, nuorison kokoontumistila, kansalaisopisto, kuvataide- ja teatterikoulut sekä uimahalli.