Viikon varrelta: Millainen remontti Äijänsuon jäähalliin tällä kertaa?

Rauman kaupunki ja Rauman Lukko ovat reilun vuoden selvitelleet, miten Äijänsuon jäähallia (Kivikylän Areenaa) voisi seuraavaksi modernisoida. Kustannusarvioita eri vaihtoehdoista haarukoidaan.

“Alkuvuodesta pitäisi tehdä päätöksiä mihin suuntaan mennään”, sanoi Lukon puheenjohtaja Janne Mokka Raumaplus-haastattelussa.

Lukon vuokrasopimus päättyy vuoteen 2026. Sellainen kutina on, että vanhalla hyvällä mallilla jatketaan. Kaupunki kiinteistön ja urheilukeskuksen omistajana on päävastuussa, mutta liigaseura maksaa merkittävän osuuden. Ravintolat, aitiot ja vastaavat tilat menevät seurayhtiön piikkiin.

Kokonaan uutta areenaakin harkittiin. Monen katseet kääntyivät kohti entisen Lyseon/Sokoksen/Tarvontorin tonttia, joka nyt kasvaa pujoa ja horsmaa Kanalin partaalla kaupungin ytimessä. Liian pieni, eikä kaupungin omistuksessa, ampui Mokka moisen ajatuksen alas.

Urheiluromantikkona toivon, että Äijänsuolla pysytään. Urheilukeskus keskustassa on monen kaupungin unelma. Äijänsuon historiasta voi raumalainen olla ylpeä. Suomen kolmas tekojää talkoopohjalta 1961, futisstadion heti perään, Suomen kolmas jäähalli 1970, yksi maan ensimmäisistä jalkapallohalleista, uimahalli ja niin edelleen.

Pian Karin kampus avataan vieressä. Se lisää pakettiin ison sisäliikuntatilan ja uuden uimahallin. Ja mikä parasta: liikunta ja urheilu elävät kohta kulttuurin ja sivistyksen kanssa rinta rinnan.

Karin kampukseen kuuluvat peruskoulu, kansalaisopisto, musiikkiopisto, kuvataidekoulu ja nuorisotilat. Kadun toisella puolella toimivat kirjasto ja teatteri.

Äijänsuon jäähallia on vuosikymmenten varrella laajennettu kolmeen suuntaan. Vain tämä jalkapallostadionin puoleinen seinä on alkuperäisellä paikallaan. (Kuva: Janne Rantanen)

Lankin takaa. Tietysti olin iloinen, kun Lukko viime viikolla vahvisti rivejään Antoine Morandilla. Etenkin, kun sopimus tehtiin samalla myös ensi kaudeksi. Kanadalaishyökkääjä on taitava pelintekijä, joka on näyttänyt kykynsä SaiPassa.

Ei sen näin pitäisi olla! Noin puuskahdin, kun kyseisestä pelaajasiirrosta kuulin. Maan tavaksi on muodostunut, että SM-liigan hännille jääneet joukkueet luopuvat avainpelaajistaan seuran taloutta paikatakseen.

Tyhjennysmyynti on jo vakiintunut termi siinä missä tammiale. 

Näin ei toimittaisi, jos seuroilla olisi vaara pudota alemmalle sarjatasolle. Se uhka on palloilusarjojen tärkeimpiä urheilullisia kirittäjiä ja yleisön kiinnostuksen ylläpitäjiä.

Sport, Kärpät, FoPS, Jokerit, SaiPa, HPK, KooVee, Ässät. Ainakin noita vastaan Lukko on pelannut liigakarsinnoissa niin, että olen itsekin jännittänyt katsomossa. Hienoja ja katkeria muistoja, joista riittäisi tarinaa hengenheimolaisten kanssa.

Onneksi karsinnat palaavat kotimaiseen liigakiekkoon vuoden päästä.

Nuorkauppamarilaiset hoitivat jälleen hienosti Urastartin käytännön järjestelyt. (Kuva: Janne Rantanen)

Loppuunmyyty, 4300 ihmistä. Äijänsuolla pysytään, mutta aihe vaihtuu. Urastartti-rekrytointimessut pidettiin viime viikolla Kivikylän Areenalla. Näyttelyosastot myytiin loppuun ja kävijälaskurit näyttivät päivän päätteeksi 4300 ihmisen olleen paikalla.

Ensimmäinen Urastartti järjestettiin samassa paikassa jo vuonna 2008. No, tarkalleen ottaen hallin sponsorinimi oli tuolloin DNA-areena. Hienosti on tapahtuma ajassa elänyt ja vetovoimansa säilyttänyt.

Idea tuli Rauman kauppakamarilta ja Länsi-Suomi oli helppo puhua kumppaniksi. Käytännön järjestelyistä on vastannut Rauman nuorkauppakamari. Länskärin leivissä ehdin osallistua aika moneen Urastartin lehtipalaveriin. 

Janne Virta esitteli Rauman Sataman tilannetta. Suuria suunnitelmia on Järviluotoihin, jotka näkyvät kuvan oikeassa yläkulmassa. (Kuva: Janne Rantanen)

Rauman Sataman toimitusjohtaja Janne Virta kertoi Rauman Rotaryklubin kokouksessa mitä satamalle kuuluu. Hyvää, sikses. Liikennemäärä, vajaat 5 miljoonaa tonnia, on yhä kaukana huippuvuosien 7 miljoonasta – mutta silti Rauma on Suomen kolmanneksi suurin yleissatama ja yksi kolmesta isosta konttisatamasta.

Virta esitteli myös Järviluoto-suunnitelmia, joista oli hiljattain Länskärissäkin juttua. Jahka merimetsot, merikotkat ja haikarat lähtevät, voi satamaa laajentaa. Vaikka nykyisessä satamassa on vapaata tilaa enää neljä hehtaaria, ei lisäkysyntää näköpiirissä ole siinä mitassa, että massiivisiin investointeihin kannattaisi ryhtyä.

Rauman kaupungin julkaisema havainnekuva Järviluodoista. Laiturit länsi- ja pohjoispuolella, lng-terminaali, kemian- tai prosessiteollisuutta ja satamatoimintoja. Esimerkiksi.

Olennainen pointti: kaupungin havainnekuvassa Järviluodoissa ja uudella merestä vallatulla alueella näkyykin satamatoimintojen lisäksi kemian- ja prosessiteollisuutta. 

Kysyntää on paljon, vakuutti Virta. En yllättyisi, vaikka ennakkovarauksia Järviluotoon alettaisiin tehdä. Paikka on logistisesti loistava, myös uusia merituulipuistoja ajatellen.

Tosin heti perään pitää lisätä, että tuskin Rauma on ainoa vaihtoehto tosi isoille hankkeille, joista olen kuullut puhuttavan. Eivätkä kaikki vihreän siirtymän jättiprojektit koskaan lähde lentoon.

Kun havainnekuvaa tarkemmin katsoo, huomaa satama-alueen olevan suurempi kuin tähän mennessä täytetty merialue. Virta sanoi hakevansa keväällä vesilupaa kulman täyttämiseksi. Taas tarvitaan kiviainesta melkoisia määriä. Satamapomo sanoi, että muun muassa Lakarista löytyy kyllä.

Porin prikaatin varusmiehiä maastoharjoituksessa Säkylässä. (Kuva: Janne Rantanen)

“On suorastaan väkivaltaista, että siviilissä puoleenpäivään asti nukkuvat nuoret pakotetaan ylös jo kuudelta aamulla! Ero on melkein työpäivän mittainen”, purnasi varusmies Ruotuväki-lehden kolumnissaan.

Armeijan lepoaika alkaa kello 21-22, mikä on kirjoittajan mielestä aivan liian aikaisin. Ei silloin kukaan nuku, koska intti-ikäiset nykynuoret menevät normaalisti nukkumaan vasta puolenyön jälkeen.

Pian varareservistäkin poistettava setämies voisi vastata, että päästiin sitä ennenkin petistä ylös kukonlaulun aikaan. Mutta kun oikein muistia pinnistää, niin liian lyhyiksi yöunet taisivat jäädä 80-luvulla Huovinrinteellä. Että saattaa varusmieskolumnisti olla oikeassa toivoessaan, että herätys tulisi vasta kello 6.30. 

Mutta siihen on jo syytä tottua, sillä siviilissä monen työpäivä alkaa yhä seitsemältä tai kahdeksalta. Eikä työpäivän alkaminen aamukuudelta erityisen harvinaista ole.

Uutisrauman ensimmäinen numero ilmestyi viime viikolla. Hatunnosto rohkeasta teosta!  Paperilehtien ilmestymispäiviä vähennetään kilpaa (ja joitakin fuusioidaan isompien kanssa), mutta Raumalla toiset pistivät pystyyn uuden aviisin.

Tein yhden jutun ekaan numeroon. Melkoinen kuhina telakalla kävi, kun vierailin siellä toimari Mika Niemistä haastattelemassa. Kertoi, että noin 1500 ihmistä on kolmea laivaa rakentamassa.

Yhdestä päätavoitteesta RMC on kuitenkin vielä perässä. Pitäisi tehdä tulosta, ei vain laivoja. 

Laivanrakennus on tänään huomattavasti kalliimpaa nyt kuin TT-Linen sopimusten teon aikaan. RMC sai sovittua TT-Linen kanssa uudet maksuehdot viime suvena.

“Keskustelua asiakkaiden ja verkostokumppanien kanssa käydään jatkuvasti. Ja omaa tekemistä pitää tehostaa joka päivä. Niin olemme tehneetkin”, vakuutti Nieminen.

https://www.lehtiluukku.fi/lue/uutisrauma/24.1.2024/367048.html

Viikon varrelta

Tuttuun tapaan vastaan asiallisiin kysymyksiin palstalla.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.