Viikon varrelta: Laivanrakennus kannattaa nyt heikosti – valoisa tulevaisuus tummien pilvien takana?

Meyer Turku teki viime vuonna noin 104 miljoonaa euroa tappiota. Edellisvuosina takkiin tuli 15 ja 17 miljoonaa euroa, uutisoi Turun Sanomat.

Töitä Turun telakalla piisaa. Kesällä luovutetaan Mein Schiff 7 ja työn alla on kaksi Icon-sarjan jättiristeilijää. Maaliskuussa laskettiin Rajan vartiolaivan köli – puolalaistelakalla, kun Turkuun ei mahtunut.

”Taloudelliseen tulokseemme ovat merkittävästi vaikuttaneet korona-pandemia, Ukrainan sota sekä kohonneet yleiset ja rahoituskustannukset”, kommentoi toimitusjohtaja Tim Meyer tiedotteessa.

Keväällä TS uutisoi, että Meyerilla on vaikeuksia selvitä lainoistaan Saksassa. Ala-Saksin osavaltio lupautui takaajaksi lisäluotoille, joita tarvitaan. Työpaikoista halutaan pitää kiinni, sillä muuten ne karkaavat Kiinaan.

Vaikeuksien ydinselitys löytyy tuosta Tim Meyerin kommentista. Laivat tilattiin vuosia sitten. Edellä mainituista syistä kustannukset nousivat poikkeuksellisella tavalla.

Lisäksi laivakaupoissa telakka saa tyypillisesti noin 80 prosenttia laivan hinnasta, kun se luovutetaan. Siksi laivat rakennetaan lainarahalla. Senkin hinta on noussut.

Rauman telakalla tilanne on samankaltainen. Tilauksia on saatu ja töitä riittää. Toinen TT-Linen ”tasmanialaislaiva” edistyy hyvin ja ensimmäistä sotalaivaa rakennetaan.

Mutta pitäisi tehdä myös tulosta, ei vain laivoja.

”Laivanrakennus on tänään huomattavasti kalliimpaa nyt kuin TT-Linen sopimusten teon aikaan. Tämä kustannusindeksi on leimannut verkostokumppanien toimintaa”, sanoi RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen talvella Uutisrauman haastattelussa.

RMC sai sovittua TT-Linen kanssa uudet maksuehdot viime suvena. Tilaaja maksaa osan kauppahinnasta, kun projekti saavuttaa tiettyjä etappeja.

”Keskustelua asiakkaiden ja verkostokumppanien kanssa käydään jatkuvasti. Ja omaa tekemistä pitää tehostaa joka päivä. Niin olemme tehneetkin”, vakuutti Nieminen talvella.

RMC ei vielä ole viime vuoden tulostaan julkistanut, mutta tappiollinen se varmasti on. Silti vielä riittää uskoa siihen, että laivanrakennuksella on Suomessa valoisa tulevaisuus.

RMC:n operatiivinen johtaja Ville Laaksonen Rauman telakan lohkotehtaalla. (Kuva: Janne Rantanen)

Satakunnan Kansa Länsi Suomi. Kun Sanoman yhdistämä maakuntalehti alkoi ilmestyä helmikuun alussa, jutuissa näki jonkin verran ilmauksia ”Länsi-Suomen tietojen mukaan”.

Viime viikkoina on näköjään alettu käyttää muotoa ”Satakunnan Kansan tietojen mukaan”. Myös silloin, kun kyse on Rauman alueen jutuista, jotka on kirjoittanut raumalainen entinen Länsi-Suomen toimittaja.

Ymmärrän toki oikein hyvin, että ”Satakunnan Kansa Länsi-Suomen tietojen mukaan” on toivottoman pitkä. Ja SKLS-lyhenne ei luontevalta tunnu.

Posti luopuu ilmaisjakelusta ensi vuoden alussa. Käytännössä se näkyy eniten niin, ettei Postinen enää solahda postiluukusta tai postilaatikkoon.

Postin päätös vaikuttaa myös kaupunkilehtiin. Useimpiin positiivisesti. Raumalla Postisen loppuminen on hyvä uutinen.

Rauman Suorajakelu jakaa Raumalaisen. Suositun kaupunkilehden välissä oli ennen paljon mainoksia. Sitten Posti sai napattua niistä leijonanosan.

Uutisraumaa puolestaan jakaa Keskisuomalainen-konserniin kuuluva Suomen Suoramainonta. ”Tämä on meille erittäin positiivinen uutinen”, sanoi konsernin toimitusjohtaja Pekka Kangaskorpi Suomen Lehdistölle.

Todennäköisesti Suorajakelu ja SSM saavat pian lisää jaettavaa, mikä parantaa kannattavuutta. Mahdollisesti muutos piristää myös mediamainontaa eli mainoksia palaa lehtiin ja niiden verkkosivuille.

Osa kaupunkilehdistä on Postin jakelussa. Muutama toimii alueella, jolla ei ole muita jakeluyhtiöitä. Näillä aviiseilla vaihtoehdot ovat vähissä: noutojakelu tai lehden muuttaminen tilattavaksi (silloin Posti jakaisi).

Paradoksaalista kyllä, sosiaalisen median rynnistys voi muuten pidentää printtimedian elinkaarta.

DNA:n tutkimuksen mukaan Suomen suosituimpia some-kanavia ovat WhatsApp 3,6 miljoonaa käyttäjää, Facebook 3,2 miljoonaa, YouTube 3,1 miljoonaa, Instagram 2,4 miljoonaa, TikTok 1,3 miljoonaa, X (Twitter) 1,1 miljoonaa ja Snapchat 1,1 miljoonaa. Muitakin on ja lisää tulee.

Mitä enemmän käyttäjiä ja sisältöä, sitä vaikeampi on tavoittaa ”kaikkia”. Eikä viestin tai päivityksen näkeminen vielä tarkoita, että se olisi luettu tai katsottu.

Perinteisessä mediassa viesti yhä tavoittaa ja menee perille. Esimerkiksi Raumalaisen paperi- tai näköislehteä lukee keskimäärin 34 000 ihmistä viikossa.

Paradox-musikaalin näytökset lopetettiin kesken kauden. (Kuva: Janne Rantanen)

Paula voitti Paradoxin. Päättymässä oleva teatterikausi käynnistyi viime syyskuussa musikaaleilla Porissa ja Raumalla. Katsoimme tuoreeltaan kummankin.

Maakunnan pääkaupungissa ensi-iltansa sai Paradox, jossa Pori-rockilla on keskeinen sija. Paradox ei kerrannut Dingon tai Yön tarinaa, vaan esitti kuvan kummallisesta tulevaisuudesta. Pori oli julistautunut itsenäiseksi. Jos paljastui raumalaiseksi, passitettiin vankilaan.

Raumalla Paula edusti perinteisempää mallia. Näyttämöllä kerrottiin Paula Koivuniemen tarina. ”Varma hitti”, ennustin tällä palstalla Länsi-Suomessa. Niin tapahtui. Kansa kävi ja tykkäsi.

Porin teatterin toistaiseksi kallein musikaali Paradox sen sijaan floppasi. Katsomo täyttyi vain puoliksi ja helmikuussa näytökset lopetettiin kesken kauden. Paradox tuotti isot tappiot.

Meikäläiselle oli yllätys, että tappiota tuotti myös Porin edellinen musikaali Evita, vaikka se kiinnosti kovasti katsojia.

Paula pärjäsi Paradoxia paremmin. (Kuva: Janne Rantanen)

Rauman toinen Unesco-kohde, Sammallahdenmäki, on saanut uudet opasteet. Pronssikautiselle hautaröykkiöalueelle sopii hyvin, että opaskyltit ovat järeitä kivitauluja. Samankaltaisia kuin kumoon tuupatut hautakivet.

Ne rytmittävät mukavasti kävelyä maailmanperintömaisemista. Visiitti käy luontoretkestäkin, etenkin näin keväällä, kun Saarnijärvessä on vettä. Viikonloppuna järvellä näkyi kymmenittäin joutsenia. Jonkun peurankin näimme loikkivan rantakoivikossa.

Kivipaasi kertoo mitä reitin varrella näkyy, tässä kohtaa Huilun pitkästä rauniosta. Ja kartta kertoo, missä ollaan. (Kuva: Janne Rantanen)

Miksi Rauma on sulkemassa viittä koulua ja juuri niitä? Siihen vastaa toimialajohtaja Soile Strander Raumaplussan haastattelussa. Ei kaupunki vain aja alas kouluja. Uusia rakennetaan samaan aikaan: Pohjoiskehä toimii jo, Karin kampuksella aloittaa Nortamon koulu syksyllä, Uotilassa muurataan puukoulun peruskivi ja Nanunkallion koulua suunnitellaan.

Spotify-palvelusta löytyy, tuttuun tapaan:

Viikon varrelta

Tuttuun tapaan vastaan asiallisiin kysymyksiin palstalla.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.