Viikon varrelta: Kohti vihreää siirtymää, mutta mustaa siirtymää odotellen

Rauman kaupunginhallituksen kaavoitusosasto päätti asettaa pitkään valmistellun Järviluotojen kaavamuutoksen nähtäville. Sataman ja telakan välissä sijaitseville saarille on kaavoitettu satama-, varasto- ja teollisuustoimintaa.

Suuri alue logistisessa huippupaikassa avaisi lisää mahdollisuuksia satamalle, mutta ennen kaikkea uudelle teollisuudelle. Avomerelle suunnitellut valtavat tuulipuistot toteutuvat, jos rannikolle syntyy runsaasti energiaa käyttävää toimintaa. Tuulisähkön muuntaminen vedyksi, ammoniakiksi tai vedyksi olisi paljon puhuttua vihreää siirtymää.

Mutta. 

Vihreä siirtymä pääsee vauhtiin vasta mustan siirtymän jälkeen. Tällä tarkoitan, että Suomen suurimman merimetsokolonian pitäisi siirtyä Järviluodoista jonnekin muualle.

“Linnut lähtevät, kun lähtevät. Niillä on oma tahtotilansa. Erittäin vaikea siihen on vaikuttaa”, sanoi kaupunginjohtaja Esko Poikela Raumaplus-puheohjelmassa syksyllä.

Vanhoille Tovereille (sd.) kävin viime viikolla puhumassa politiikan journalismin muutoksista vuosikymmenten saatossa. Alussa monet toimittajat ajoivat aatetta, sittemmin puoluevärejä lakattiin tunnustamasta – ja nykyään toimittajat ajavat vain autoa ja maksavat asuntolainaa.

Tilaisuudessa kerroin kirjoittavani edelleen näitä kolumneja ja tekeväni podcasteja Risto Leinon kanssa. Mitä semmoiset ovat, kysyi muuan mies, ja jatkoi: miksei voi suomeksi sanoa?

Niinpä. Kaipa podcast on sama kuin puheohjelma?

Täh, sanoi meikäläinen, kun Rami Aarikka vastasi ensimmäiseen kysymykseeni Raumaplus-puheohjelmassa. 

Tiedustelin, että miten miehen elämä on nyt muuttunut, kun hän vuosi sitten siirtyi sivuun Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtajan hommista. Ei mitenkään, sanoi Aarikka, sillä hän onkin taas limutehtaan päätirehtööri.

Lidlin toimarina tunnetuksi tullut Lauri Sipponen oli jättänyt yllättäen tehtävänsä Laitilassa. Niinpä Aarikka on ainakin kolme kuukautta vetovastuussa, kunnes uusi pomo löytyy ja pääsee aloittamaan.

“Oma taipaleeni tehtaan johdossa jäi alun perin suunnittelemaani lyhyemmäksi, mutta yhtiön pidempiaikaisen strategian kehittämisen ja oman elämäntilanteeni johdosta päädyimme hallituksen kanssa tähän ratkaisuun”, Sipponen sanoi tiedotteessa, joka julkaistiin vasta haastattelumme jälkeen.

Turun telakalta valmistunut jättiristeilijä Icon of the Seas komeilee tämän viikkokolumnin pääkuvassa. 

Länsi-Suomen haastatteleman raumalaisen suunnitteluyritys ENG’nDin toimitusjohtaja Petri Pullin mukaan kyseessä on firman suurin projekti koskaan. Töitä paiskittiin projektissa yli 200 000 tuntia.

Turussa rakennettavissa laivoissa on aina paljon raumalaista osaamista. Urakoita on monella paikallisella yrityksellä.

Rauma julistaa joulurauhan…. kautta maan. Niin tapahtui 80 vuotta sitten, kun Yleisradion välityksellä joulurauha julistettiin Raumalta, eikä Turusta. 

Kaivoin Helsingin Sanomien arkistosta esille jouluaaton 1943 radio-ohjelman. Rauman julistuksen lisäksi päivän mittaan vietettiin tuokio sankarivainajien leposijoilla, radioitiin joulurukous Johanneksenkirkosta ja kuultiin joulutervehdys Äänisen rannoilta. Illalla vuorossa oli Puolustusvoimain jouluohjelma, kuuluttamon joulu ja professori E.G.Gulinin puhe sekä aivan lopuksi lähetettiin joulutervehdyksiä omaisille Viroon.

Tuon jälkeen Yle on aina välittänyt joulurauhan julistuksen suorana Turusta. Olisipa kiva, jos Raumakin saataisiin välillä mukaan eläviin kuviin. Perinteemme on kuitenkin tosi pitkäikäinen.

Kansien välistä. Luin toimittaja-kansanedustaja Timo Harakan kirjan Datakapitalismi. Antaa ajattelemisen aihetta, kovastikin. Pari poimintaa riittää sen todistamaan.

Tuttu väite on hyvä pitää mielessä: jos tuote on ilmainen, tuote on käyttäjä itse. Sosiaalisen median palvelut ovat oikein hyvä (tai huono) esimerkki. Tuote on ilmainen, koska globaalit jätit keräävät meistä tietoa ja myyvät sitä hyvään hintaan eri firmoille, jotta ne osaavat kohdistaa mainontansa juuri meille.

“Data on aikamme tärkein talouden tuotannontekijä. Maailman arvokkaimpien yritysten markkina-arvo perustuu dataan”, tiivistää Harakka.

Arvokkaita ovat vaikkapa MAMAA-yritykset. Siis Meta, Amazon, Microsoft, Apple, Alphabet/Google. Noiden yhteenlaskettu liikevaihto 2,8 miljardia dollaria. Minuutissa.

Ja ellei Meta kuulosta tutulta, niin se omistaa mm. Facebookin, Instagramin ja WhatsAppin. Eli tietää meistä enemmän kuin uskommekaan.

Lankin takaa. Puolustustaisteluksi meni Lukon neljännesfinaali jääkiekon Mestarien liigassa. Tshekin liigaa johtava Dynamo Pardubice oli niskan päällä kotona ja vieraissa. Raumalaisjoukkueen maalivahdeille kirjattiin kahdessa matsissa yhteensä 74 torjuntaa, vastustajan veskareille vain 27. Mutta maalit ratkaisevat ja ne olivat Lukon eduksi 8-7.

Lukko selvisi toista kertaa euroliigan välieriin. Tammikuussa vastaan tulee sveitsiläinen Geneve-Servette, jonka Lukko kertaalleen on tällä kaudella voittanut. Puolustustaisteluksi menneessä ottelussa, jota vastustaja hallitsi.

Tuttuja nimiä vilisee sveitsiläisessä tähtisikermässä. Voisivat heittää avauskentälliseksi Leijonista tutun kuusikon: Olkinuora, Vatanen, Honka, Filppula, Manninen ja Hartikainen.

Jos Lukko vielä välieränkin klaaraa, saadaan finaali Äijänsuolle.

Isävainaa opetti, että kannattaa palkata itseään fiksumpia. Niin on tehty, kommentoi Motoseal Componentsia 30 vuotta toimarina johtanut Kari Sallinen viime perjantaina.

Hän tarkoitti tässä yhteydessä Motosealin toimivaa johtoa. Jussi Heino, Tommi Valtonen, Mikko Ranne ja Saku Urponen ostivat raumalaisfirman.

MBO-kauppa nytkähti liikkeelle, kun Sallisen yrittäjäkumppani Seppo Elo kertoi aikovansa jäädä eläkkeelle ensi keväänä.

“Voi luopua hyvillä mielin, kun tietää toiminnan jatkuvan Raumalla. Tunnen talossa pitkään olleet uudet omistajat ja luotan heidän kykyynsä kehittää yritystä”, sanoi Elo.

Vuonna 1979 perustettu Motoseal Components suunnittelee, testaa ja valmistaa  muovista ja teräksestä komponentteja työkoneisiin ja traktoreihin. Lisäksi yritys valmistaa Masi-talvityövälineitä kuten lumikolia ja lumentyöntimiä. 

080808-puhe. Länsi-Suomessa oli mielenkiintoinen juttu pressakisan tukijoista, jotka ovat loikanneet yli puoluerajojen. Vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes äänestää kokoomuslaista Alexander Stubbia.

“Panin kansalaisena merkille Stubbin ulkoministerikauden 080808-puheen, josta hän sai paljon arvostelua. Hänhän oli siinä täysin oikeassa”, sanoi Siimes.

Mitä Stubb sanoikaan? No, että 8. elokuuta 2008 on kansainvälisessä politiikassa käännekohta, joka asettaa uuden haasteen ja vaikuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan työlistaan. 

Se tulkittiin turhaksi Nato-intoiluksi ja taisi Stubb vähän pehmentää lausuntoaan. Mutta kun vuonna 2014 Venäjä miehitti Krimin niemimaan, Stubbin kommentti kohosi uuteen arvoon. Ja nyt tiedämme hänen osuneen ihan naulan kantaan.