Viikon varrelta: Kevättä ilmassa? Ei, vaan katulämmitys toimii!

Rauman Gyytin ensimmäinen vuosi oli lupaava. Uudistuneen paikallisliikenteen matkustajamäärä melkein tuplaantui. Vuonna 2022 Rauman busseilla tehtiin 116 000 matkaa, viime vuonna 226 000.

Vielä on kuitenkin tilaa lisäkyytiläisille. Harvoin joutuu bussissa seisomaan niin kuin isoissa kaupungeissa usein.

Uudet reitit, enemmän vuoroja, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Siinä tärkeimmät syyt Rauman Gyytin nousevaan suosioon.

Itse olen vuodessa istunut useammin paikallisbussissa kuin kymmenen edellisen vuoden aikana. Kätevästi ja edullisesti olen päässyt työkeikoille, leffaan ja Lukon matsiin. Esimerkiksi. 

Suosittelen kokeilemaan.

Liukkautta sadateltiin viime viikolla Raumalla. Kaikki paikat olivat jäässä. Jatkuvasti oli pelko takamuksessa, että pysyykö auto tiellä tai mies pystyssä.

Vanhan Rauman pääkaduilla sen sijaan kelpasi kävellä. Oli melkein kevättä ilmassa, kun linnut lauloivat ja sulatusjärjestelmä toimi. Lämmin kiitos jalkamieheltä kaupungille ja  kiinteistönomistajille.

Isossa kuvassa näkyy elokuvateatteri Iso-Hannu. Siellä on viime viikot pyöritetty ahkerasti Myrskyluodon Maijaa. Suomalaisille tutun tarinan uusi leffaversio osoittautui suureksi sukseeksi.

Telakkapomo Mika Nieminen kävi Raumaplus-haastattelussa. RMC:n toimitusjohtaja tuumasi, että ensimmäiseen vuoteen Rauman telakalla mahtui tapahtumia melkein kymmenen vuoden edestä.

Kasvu on iso kynnys, Nieminen sanoi. Totta turisi. Raumalla rakennetaan nyt kolmea laivaa samanaikaisesti. Ensimmäinen “tasmanialainen” on varustelulaiturissa, toista TT-Linen laivaa kootaan kuivatelakalla, ensimmäistä sotalaivaa tehdään hallissa.

Niemisellä on Kone-taustaa kuten RMC:n hallituksen puheenjohtajalla, vuorineuvos Stig Gustavsonilla. Koneen ajatuksen mukaan teollisuus perustuu prosesseihin. Tätä mallia Nieminen on pyrkinyt tuomaan laivanrakennukseen, joka on leimallisesti projektiteollisuutta.

Raumalla rakennettavat laivat ovat aina tilaajilleen räätälöityjä, jollakin tavalla uniikkeja. Tästä Nieminen huomauttikin haastattelussa, kun sanoin TT-Linen autolauttojen olevan samanlaisia kuin Tallinkin MyStar.

Samankokoisia, kyllä, mutta monin tavoin erilaisia. Alukset kulkevat yhtä nopeasti, 27 solmua, mutta TT-Linen reitti on pidempi ja vaativampi. Kaksitoista tuntia kovassa kelissä Australiasta Tasmaniaan panee laivan lujille. Siihen verrattuna Helsinki-Tallinna on lähiliikennettä.

Mika Nieminen Lukossa. Tunnustan, jaksan innostua näistä täyskaimoista. Pakkohan oli kysyä RMC:n Mika Niemiseltä tunteeko hän jääkiekon maailmanmestari Mika Niemisen. 

Kuulemma ei tunne, mutta niin ikään Lukossa pelanneen Jarkko Varvion sitäkin paremmin. Olivat kavereita ja pelasivat yhdessä ulkojäillä junnuna. Kun Varvio voitti Leijonissa MM-hopeaa ja maalikuninkuuden, syöttöjä hänelle jakeli Lukkoa tuolloin edustanut Mika Nieminen.

Lauri Tuomola (nykyisin Bonde) teki kerran Uuteen Raumaan jutun paikallisista täyskaimoista: Juha Vainio, Veikko Lavi ja Matti Esko. Pääsin tekemään sille Raumalaiseen jatko-osan: Matti Esko – vihdoinkin rekkamies! 

Satama-alalla komeaa uraa tehnyt Esko siirtyi vuonna 2019 kuljetusyhtiö Auramaan palvelukseen. Pitihän siihen tarttua. Esko on yhä Auramaalla. Ei vieläkään rekkakuskina, vaan firman toimarina.

Hauskaa oli myös tämän uutisen tekeminen: Janne Rantanen Rauman sellutehtaan johtajaksi.

Kun Metsä Fibren tiedote toimituksen sähköpostiin kolahti, nappasin sen heti itselleni. No, selvyyden vuoksi lisättäköön, että tein ison osan Länskärin talousjutuista muutenkin. Mutta hauskaa oli soittaa täyskaimalle ja esitellä itsensä ja asiansa.

Pöntynen palasi. Heikki Pöntynen oli Rauman uuden telakkayhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja. Hän jätti RMC:n viiden vuoden jälkeen – eikä suinkaan allapäin, saati katkerin mielin.

Työnantajan fiilikset olivat samanlaiset, sillä RMC:n silloinen hallituksen puheenjohtaja Ari Salmi oli nyt palkkaamassa Pöntystä suunnittelutoimisto Plannerin vetäjäksi.

”Oli motivoivaa laittaa telakka käyntiin ja hankkia ensimmäinen laivatilaus. Kirjoitin telakan kasvustrategian. Kaikille kolmelle kasvuaskeleelle tarvittaisiin erilainen toimitusjohtaja. Hienoa on ollut seurata, miten RMC on kasvanut ja kehittynyt”, kertoi Pöntynen Plannerin tiedotteessa.

Plannerin osakas ja hallituksen puheenjohtaja Salmi haluaa firman kasvavan rivakasti. Nyt plannerilaisia on viitisenkymmentä.

Yllätystestin teki Rauman Energia tammikuussa. Yhtiö rajoitti etukäteen kertomatta tehoa noin tuhannessa sähköllä lämmitettävässä omakotitalossa. Tulos yllätti. Valituksia tuli vähän. Useimmat asiakkaat eivät huomanneet kokeilua lainkaan.

Koe tuotti arvokasta tietoa. Viime talvena sähköpulaa pidettiin aitona uhkana. Tilanne voi toistua vastakin.

Sähkön hurjan hintapiikin aikoihin bongasin Hesarista mielipidekirjoituksen. Englantiin muuttanut suomalainen kertoi, että siellä 17-18 astetta on normaali sisälämpötila kodeissa. Lämpötilan annetaan laskea lisää, kun asukkaat ovat poissa.

“Pitäisi olla täysin normaalia, että kun on erityisen kylmä viikko, osa huoneista suljetaan ja niiden lämpötila pidetään vaikka kymmenessä asteessa. Sisarukset voivat aivan hyvin jakaa huoneen yhden viikon ajan”, kirjoitti suomalaisnainen.

Keitänkö kahvia? Hesari kysyi viideltä Suomeen muuttaneelta ajatuksia suomalaisista kodeista. Olivat panneet merkille, että mattoja käytetään vähän, tavaraa on vähän näkyvillä, valkoinen on valttia. Bideesuihku, kuivauskaappi ja pimennysverhot mainittiin.

Kaikkein suomalaisimmaksi nousi kuitenkin kahvi. Se tuoksuu joka paikassa, sitä tarjotaan kaikkialla.

Suomessa juodaan kahvia eniten koko maailmassa. Noin yhdeksän kiloa asukasta kohti. Se tekee kolme kuppia päivässä.

Täytyykin pitää kahvipaussi.

Oras Investin toimitusjohtaja Annika Paasikivi sai Vuoden hallituksen puheenjohtaja -palkinnon Pörssigaalassa. Hänen johdollaan Uponor torjui vihamielisen ostotarjouksen ja löysi paremman ostajan, joka tarjosi osakkeenomistajille korkeampaa hintaakin.

Kaikilla pörssiyhtiöillä tulisi olla suunnitelma näitä tilanteita varten, sanoi Paasikivi. Naulan kantaan sanottu. Ja pätee muihinkin kuin pörssiyhtiöihin. Aina kannattaisi varautua.

Oras Invest myi Uponor-osakkeensa sveitsiläiselle Georg Fischerille. Osan kauppasummasta Oras Invest on käyttänyt GF:n osakkeiden hankintaan. Paasikiven suvun sijoitusyhtiö omistaa myös tuhdin siivun Kemiraa ja Valmetia.

Oras Groupin Oras Invest omistaa kokonaan. Talouselämä-lehdelle Paasikivi kertoi, että myös hanabisnestä täytyy arvioida samalla tavalla kuin muita omistuksia.

“Harrastamme paljon itsekritiikkiä, mutta emme ole vielä keksineet syytä, miksi emme olisi Orakselle paras omistaja”, Paasikivi sanoi.

Ennakkoäänestys päättyy huomenna tiistaina. Raumalla on aktiivisesti käyty kirjoittamassa numero 8 tai 10 kuponkeihin. Itse asiassa niin vilkkaasti, että herää kysymys mihin varsinaista vaalipäivää enää tarvitaan.

Pressanvaalien äänestysprosentti nousi kohtalaisen korkeaksi. Sitä joskus ihmettelen, miksi tämä on vaaleista suosituin. Tavallisen kansalaisen kannalta tärkeimpiä ovat kunta-, alue- ja eduskuntavaalit.

Ensimmäisellä kierroksella Alexander Stubb oli Raumalla suosituin, mutta Pekka Haavisto sai melkein yhtä paljon ääniä. Yhdessä he keräsivät vain puolet äänistä, joten monet joutuvat toisella kierroksella tekemään uuden valinnan.

Satakunnan Kansa Länsi-Suomen ensimmäinen numero ilmestyi viime viikolla. Isompaan sanomelehteen yhdistetyn pienemmän lehden nimi lukee kannessa pienemmällä. Veikkaan, että ihmisten puheissa Länskäri tipahtaa ennen pitkää kokonaan pois.

Nimeä olennaisempaa on tietysti lehti. Vahva uutiskone siitä tulee, näin uskon. SKLS pystyy myös käyttämään maan ykköslehden Helsingin Sanomien laadukasta materiaalia.

Viime viikonlopun lehdissä oli hienoja juttuja Rauman seudulta: saaressa asuvat eläkeläiset, Olkiluodon Onkaloon haudattavan kuparin valtava määrä, päivä luotsin matkassa ja Uotilan uusi kirjasto. Viime mainitun osalta jäi ihmetyttämään ajaako arkkitehdin näkemys tosiaan käytännöllisyyden yli. Siis jos on vähän tilaa hyllyille, niin pitääkö puolet seinistä olla lasia?

Hienoja juttuja ja laajempi paketti lukijalle. Mutta yhtä paikallisesti kuin Länsi-Suomi fuusiolehti ei voi toimia.