Viikon varrelta: Jihuu, Satakunta hävisi vain 800 asukasta vuodessa

Satakunnalla on maakuntajohtaja Kristiina Salosen mukaan kaksoishaaste: väestö vähenee, mutta elinkeinoelämä kasvaa. Työntekijöistä on jo monella alalla pulaa.

Satakuntaliitto pitää tänään lehdistötilaisuuden aiheesta. Ennusteiden mukaan väki vähenee Satakunnassa 22 000:lla vuoteen 2040 mennessä.

Työmarkkinoille on tarkastelujaksolla tulossa 78 000 ihmistä henkilöä vähemmän kuin eläkkeelle siirtyy. Se on saman verran kuin Porissa on asukkaita.

Salonen avasi ennakkoon asiaa Rauman rotaryklubin vieraana hiljattain. Hänen esitysmateriaalissaan oli muun muassa oheen liittämäni sivu. Tyttö näyttää olevan riemuissaan satakuntalaisella rannalla.

Jippii, väestökato loiveni. Satakunta menetti vuodessa vain 800 asukasta!

Tähän tosiaan on tultu. Tällä menolla tulevaisuudessa ei ole tarpeeksi heitä, jotka meitä hoitavat.

Satakunta aikoo nyt panna vauhtia maahanmuuton vauhdittamiseen. Maakuntahallitus hyväksynee tänään Satakunnan kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategisen ohjelman. Tavoitteena on nostaa vieraskielisten osuus yli valtakunnan keskiarvon – jo vuoteen 2030 mennessä.

Ilman maahanmuuttoa Satakunnan näkymät olisivat vielä ikävämmät. Viiden viime vuoden aikana Satakunta sai ulkomailta muuttovoittoa noin 4200 ihmisen verran. Kyse on nettoluvusta, josta on siis vähennetty täältä ulkomaille muuttaneet.

Porin kansainvälinen muuttovoitto oli 1684 henkilöä, puolta pienemmän Rauman 1355. Raumalla ulkomaalaistaustaisten osuus onkin maakunnan korkein, noin 8 prosenttia asukkaista.

Mistä Satakuntaan on muutettu? Eniten on tullut virolaisia, puolalaisia, ukrainalaisia, romanialaisia, venäläisiä, turkkilaisia, saksalaisia, latvialaisia ja ranskalaisia. Eurooppalaisia on yhteensä 70 prosenttia.

Aasialaisia on 23 prosenttia, eniten Irakista, Kiinasta, Thaimaasta, Intiasta ja Afganistanista. Muun maailman osuus on 7 prosenttia, ykkösenä Filippiinit.

Melkein miljoona makkaraa grillataan kesällä Suomessa joka päivä, kertoi HKScan tiedotteessaan. Suvea on tässä räkningissä touko-elokuu. Usein grillit kai kuumenevat ensi kertaa vapun maissa. Tarkeneekohan tällä kertaa?

HK tiesi kertoa, että suosituinta grillattavaa lihaa on nykyisin broileri. Se on ohittanut perinteisen ykkösen eli porsaanlihan. 

Vastuullisesti lihatalo muistutti, että grilliateria olisi hyvä koostaa lautasmallin mukaan. Siis puolet kasviksia, neljännes esimerkiksi uusia perunoita ja vain neljännes lihaa.

1986, 2011, 2024. Kyseisiä vuosia yhdistävät erityisen vaikeat jääolosuhteet Perämerellä, kirjoitti Väyläviraston osastonjohtaja Elisa Mikkolainen Pullopostissa.

Kaikki Suomen ja Ruotsin jäänmurtajat on tarvittu tänä talvena kauppalaivoja avustamaan. Niin, tosiaan: tänä talvena. Viime viikolla Perämerellä oli vielä jäätä kymmenien senttien paksuudelta ja sitä särkemässä viisi murtajaa.

“Ilmastonmuutoksesta huolimatta Itämerellä koetaan tulevaisuudessakin ankaria jäätalvia. Myrskyt ja epävakaat sääolot saattavat jopa lisätä jäänmurron tarvetta. Merenkulussa on käynnissä siirtymä kohti energiatehokkaampia laivoja ja vaihtoehtoisia polttoaineita. Siirtymän myötä laivat suunnitellaan ensisijaisesti avovesiolosuhteisiin, ja niiden jäissäkulkukyky heikkenee samalla kun aluskoot kasvavat ja konetehot heikkenevät”, kirjoitti Mikkolainen.

Että kyllä uusia jäänsärkijöitä todella tarvitaan. Raumallakin niitä osattaisiin suunnitella ja rakentaa.

Lukon muki Turun Osuuskaupan johtoryhmän pöydälle ilmestyi, kun markettien toimialajohtajaksi napattiin Sami Junnila Keulasta. Rauman Lukko ry:n puheenjohtajana Junnila tunnustaa tietenkin tuttua sinikeltaista väriä Turussakin.

”Olisi pitänyt sopia vielä yksi asia kahvikupeista”, vitsaili TOK:n toimitusjohtaja Niklas Österlund somessa, kun Junnila oli työnsä aloittanut. Kuvassa olivat rinnakkain Tepsin ja Lukon mukit.

”Tuota tuota… Niklas saattaa olla, että sun rekryprosessissa on joku vika”, vastasi Tomi Kielo, joka aloittaa elokuussa TOK:n henkilöstöjohtajana. Kielo oli pukenut kuvaan päälleen Lukon puseron.

Kielo (entinen Salo) tunnetaan Valmet Automotiven entisenä HR-johtajana. Sanavalmis kaveri kirjoitti muutaman kolumnin Länsi-Suomeen, kun nätisti pyysin. Hänellä on moderneja ajatuksia työstä ja sen johtamisesta.

Monettako kertaa näitä rappuja alas, mietin viime viikonloppuna, kun menimme katsomaan Rauman opistoteatterin Talkootehdas-näytelmää Kellariteatteriin. Opistoteatteri muuttaa syksyllä uudelle Karin kampukselle ja viitisenkymmentä vuotta teatterikäytössä ollut Pursikadun rakennus purettaneen.

Rauman kaupunginteatterin koti kellariteatteri oli 1975-2005. Sitten ammattilaiset pääsivät uusiin isompiin tiloihin, entiseen kirjastoon Kanalin partaalle. Katsojapaikkojen lisäys oli 74 prosenttia ja muiden yleisötilojen vielä suurempi. Uusi teatteritalo korkattiin Danny-musikaalilla, josta tulikin komea suksee. Kaupunginteatterin jälkeen kellarissa jatkoivat harrastajat.

Niin, montako kertaa? Useita kymmeniä kertoja. Nähtyjä näytelmiä ainakin 30 ja päälle käynnit lehdistötilaisuuksissa ja juttuja tekemässä.

Pärskälle saadaan uimahyppypaikka. Pärskälle eli virallisesti Bergströmin lammelle rakennetaan 25 000 eurolla hyppypaikka tänä vuonna. Tuo ehdotus voitti Rauman Mnuu huki -äänestyksen, joka taas on virallisesti osallistavaa budjetointia. Ehdotuksia kisassa oli 14 ja ääniä annettiin melkein 2000.

”Mikäli äänestäjien nimistä ja uimahyppypaikan voitosta voi jotain päätellä, niin nuoret näyttäisivät osallistuneen äänestykseen erityisen aktiivisesti tänä vuonna”, kommentoi controller Päivi Tarkki Rauman tiedotteessa.

Toiseksi eniten ääniä sai Pyytjärven kuntoportaat, mutta ne saavat odottaa, kun varattu määräraha ylittyisi. Niinpä toteutukseen menee tänä vuonna Pärskän lisäksi kolme muuta ehdotusta.

Ei mennyt kuin muutama päivä, niin kaupungilta kilahti sähköpostiin uusi tiedote. Siinä kaupunginjohtaja Esko Poikela lupasi, että Pyytjärven kuntoportaat tehdään heti ensi vuonna.

Pitkäksi meni ja lompakossa tuntuu. Olkiluoto 3:n vuosihuolto nimittäin. Viime viikolla TVO ilmoitti kuuden päivän pidennyksestä. Vaikka tämä viimeisin lisäaika jo riittäisi, valmistuu vuosihuolto noin kuukauden alkuperäistä aikataulua perässä.

Suomen suurimman tuottajan putoaminen pelistä on nostanut sähkön pörssihintaa. Eilen sunnuntaina alkoi OL2:n vuosihuolto. Sähkölämmittäjällä on siis tuplaten syytä toivoa aurinkoista vappua ja kesäkelejä.