4.3.2024
Viikon varrelta: Ex-kaupunginjohtaja arvostelee suurta kampus-investointia
Rauman ja Uudenkaupungin kaupunginjohtajana työskennellyt Kari Koski julkaisi viime viikolla muistelmansa, jotka keskittyvät työuraan ja kunnallispolitiikkaan. Uutisen kirjoitin Uutisraumaan, joten en toista tässä samoja asioita.
”Telakan kuviot olivat vielä härskimpiä kuin kirjassa kerrotaan”, kertoi Koski kirjajulkkareissa.
Eläkkeelle jäätyään ja sairaskierteestä toivuttuaan Koski yllätti lähtemällä kunnallispolitiikkaan. Hänestä tuli Uudenkaupungin ääniharava (640). Koski kertoo olevansa turhautunut, kun kaupunginhallituksen kokouksissa ei keskitytä kaupungin kehittämiseen, vaan jauhetaan asian vierestä. jaaritellaan ja piruillaan.
”En ole kauheasti viitsinyt osallistua kilpalaulantaan, koska se on täysin turhaa ja merkityksetöntä. Ei päätöksenteon tällaista pitäisi olla”, hän arvostelee.
Raumalla homma toimii paremmin. ”Ollaan joskus eri mieltä, mutta junaillaan asiat niin, että ulospäin näyttää hyvältä”, arvioi Koski.
Karin kampus Raumalla, Wintteri Uudessakaupungissa. Kari ja Merja Koski ovat kovasti kritisoineet ”Ämpärporin” historian suurinta investointipäätöstä. Uimahallin remonttitarpeesta alkanut hanke paisui vuosisadan jättimäiseksi keskukseksi.
Koski maalailee, miten päätöstä juhlittiin mantralla, että Wintterin myötä tulee vetovoimaa. Upeaa kampusta saapuvat ihailemaan turistit ja arkkitehdit, jotka haluavat heti muuttaa Ukiin.
”Tekee mieli verrata. Rauman investointi, 18 miljoonaa euroa telakan ostamiseen, tuotti satoja työpaikkoja ja hyvinvointia. Uusikaupunki investoi moninkertaisesti Wintteriin, joka tuottaa palveluita, muttei yhtään työpaikkaa, eikä yhtään uutta yritystä”, sanoo Koski kirjassa.
Lobbaus oli Kosken tärkeintä työtä. Hän osallistui tilaisuuksiin, antoi haastatteluja ja kiersi salkku kainalossa pääkaupungin vaikuttajien luona. Eniten hyötyä oli ministeriöiden virkamiehistä. Sen sijaan vähän väliä vaihtuvilta ministereiltä hän arvelee saaneensa lähinnä tyhjiä lupauksia.
Kerran Koski sai peräti raukkamaisen kohtelun. Hän yritti varmistaa Merivoimien tilauksen Uudenkaupungin Työveneelle, jonka tarjouksen piti olla edullisin. Puolustusministeri Seppo Kääriäinen otti vastaan. Pöydässä oli myös Merivoimien komentaja ja pari muuta upseeria, jotka näyttivät punottavan vaivautuneina.
”Kyllä Uusikaupunki vielä ison kalan saa”, ilmoitti ministeri Koskelle, kun lyhyt tapaaminen oli ohi. Paluumatkalla Koski kuuli radiouutisista, että miinanraivaajat tilataan Italiasta.
Koski soitti kiukkuisena UTV:n toimari Harri Putrolle, joka neuvoi, ettei kärsittyä vääryyttä kannata julkistaa. Se vain haittaisi tilausten saamista jatkossa.
Entä se iso kala? Presidentin edustusvene tilattiin myöhemmin Ukista…
Mitä Afrikan norsut meistä ajattelevat? Niinhän vanhassa vitsissä kysytään ja vinoillaan suomalaisten tarpeelle näyttää hyvältä muiden silmissä. Etenkin ulkomaalaisten silmissä.
Vaan käsi sydämelle, ketäpä ei kiinnosta, jos itsestä puhutaan? Myönnän auliisti, että hain omaa nimeäni kirjasta. Koski mainitsee tavanneensa päätoimittaja Rantasta paljon eri tilaisuuksissa. Lehteä hän arvioi näin:
”Länsi-Suomelle oli erityistä, että se halusi tehokkaasti nostaa esille yritysuutisia ja elinkeinopolitiikan tapahtumia. Tämä on hatun noston arvoinen asia”, sanoo Koski.
Kiitän ja kumarran. Noin toimin Länskärissä. Samalla linjalla jatkan bondelaisena ja vapaana toimittajana.
”Jos meillä ei olisi yrityksiä, meillä ei olisi työpaikkoja. Jos ei ole työpaikkoja, ei ole asukkaita. Jos ei ole asukkaita, ei tarvita palveluita, ei julkisia eikä yksityisiä”, tiivistää Koski.
Kuuttakymppiä kasitiellä. Talvi on runnellut alueemme valtaväylää. Valtatie 8:lle Rauman ja Pyhärannan välille oli pariin paikkaan tuotu 60 kilometrin nopeusrajoitusmerkit.
Lumen ja jään alta paljastuu kaupungissakin rumaa jälkeä. Jututtamani yrittäjä kertoi talven olleen firman toistaiseksi kiireisin talvikunnossapidossa. Lunta alettiin aurata jo lokakuussa. Lunta kertyi nykynormaalia enemmän. Pakkaset paukkuivat. Ja länsirannikolle tyypilliseen tapaan lämpötila on sahannut nollan vaiheilla.
Uudet suurempia ja tehokkaampia. Metsä Fibren vuosikertomuksesta poimin tiedon, että Rauman uusi mäntysaha tuotti viime vuonna vajaat 300 000 tonnia sahatavaraa, vaikka jatkuvaa tuotantoa oli vain loka-joulukuun.
Rauman saha tuotti jo enemmän kuin yhtiön Lappeenrannan, Rengon ja Merikarvian sahat. Niistä viime mainittu suljetaan tulevana kesänä. Kyrö meni kiinni jo edellisvuonna. Vilppula oli vielä Rauman edellä (450 000 tonnia), mutta tuskin kauan.
Metsän sahatavaran viennistä puolet suuntautui Eurooppaan, neljännes Aasiaan ja neljännes Lähi-itään, Afrikkaan ja Amerikkaan.
Suuruuden ekonomia on myös metsäjätin sellutehtaissa. Rauma tuotti viime vuonna 600 000 tonnia sellua. Uudempi Äänekoski teki miltei tuplasti sellua. Ja kaikkein uusimman eli Kemin tehtaan kapasiteetti on peräti 1 500 000 tonnia.
Metsän vientisellusta noin 50 prosenttia meni Aasiaan, 40 prosenttia jäi Eurooppaan.
Kuukausi kesäkauteen. Ainakin siinä mielessä, että kuukauden päästä alkaa futiskausi Äijänsuolla.
Pallo-Iirojen miesten edustusjoukkue saa Kakkosen avausmatsiin vieraakseen FC Hongan. Mielenkiintoinen vastustaja. Pitkään Veikkausliigassa pelannut Honka meni konkurssiin viime syksynä. Kakkosta jo viime suvena pelanneesta akatemiajoukkueesta tuli uusi edustusryhmä. Millainen lienee kokoonpano 6.4. Raumalla?
Pallo-Iirojen naisten ensimmäinen kotiottelu Ykkösessä on kaksi viikkoa miesten jälkeen, kun FC Lahti saapuu Äijänsuolle.
Toiminnanjohtaja Janne Koivisto kertoi seuran tuoreimmat kuulumiset Raumaplussan vieraana.
Osuuskaupan yllätyspotkut puhuttavat, uutisoi Turun Sanomat. Toimialajohtaja ja henkilöstöjohtaja jättivät välittömästi tehtävänsä Turun Osuuskaupassa. Toimitusjohtajan mukaan kyseessä on uuden tiimin rakentaminen ja uudet johtajat on etsitty headhunterien avulla.
Market-kaupasta vastaavaksi toimialajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi valittiin Sami Junnila, joka on tehnyt samaa duunia Keulassa Raumalla. Junnila tunnetaan myös Rauman Lukko ry:n puheenjohtajana. Junnila aloittaa Turussa ensi kuun alussa.