Viikon varrelta: Bonusjärjestelmä nosti S-ryhmän ykköseksi, ja Raumalta sekin alkoi

S-ryhmän menestyksen yksi vakaa peruskivi eli bonusjärjestelmä täytti viime viikolla 30 vuotta. Se kun laajeni valtakunnalliseksi vuonna 1994.

Itse asiassa bonusjärjestelmä on paljon vanhempi. Raumalaisena on ilo kirjoittaa, että se otettiin koekäyttöön Osuuskauppa Keulassa jo tammikuussa 1982. Puolen vuoden pilotti onnistui niin hyvin, että bonusjärjestelmästä tehtiin saman tien vakituinen käytäntö.

Bonus-sanaa ei aluksi vielä käytetty, vaan puhuttiin ostohyvityssopimuksesta. Malli oli kuitenkin sama ja simppeli. Keula lupasi päivittäistavaraostoista porrastettua palautusta. Keskittämällä ruokaostonsa Keulan marketteihin saattoi saada jopa viiden prosentin bonuksen.

Samoihin aikoihin bonussysteemi otettiin käyttöön Päijät-Hämeen Osuuskaupassa ja vähän myöhemmin Arinassa. Aluksi ostokset merkittiin kortille. Sähköiseen järjestelmään Keula siirtyi vuonna 1990. Taas etulinjassa.

Kuukausittain maksettava bonus oli kova isku Keulan kilpailijoille, sanotaan paikallisen osuuskaupan historiikissa. Todellakin.

Kun bonuskokeilu alkoi, olivat markkinaosuudet Raumalla tällaiset: Tuko ja Keula 31 prosenttia, Kesko 30. Vain kaksi vuotta myöhemmin tilanne oli tämä: Keula 36 prosenttia, Tuko 30, Kesko 26. Melkoinen muutos!

Ennen kuin tarkkaavainen lukija ehtii huomauttaa, että prosentteja puuttuu, niin lisään että puuttuva siivu oli käytännössä E-liikkeen.

E-liikkeen lipunkantajana Rauman seudulla toimi muuten Osuuskauppa Suoja (1920-1980), joka rakennutti kaupungin ensimmäisen tavaratalon Centrumin. Niissä tiloissa toimii tänään kauppakeskus Potkur.

Kahden kauppaa ruokakauppa Suomessa nykyisin on siinä kuulussa isossa kuvassa. Koko maan markkinaosuudet viime vuonna olivat tällaiset: S-ryhmä 48 prosenttia, Kesko 34, Lidl 10, Tokmanni 4 ja muut 4 prosenttia.

”Kovan ja verisen kilpailun kautta tähän tilanteeseen on tultu. Emme ole saaneet asemaamme annettuna”, sanoi Keulan toimitusjohtaja Mika Marttila, kun häntä aiheesta Länsi-Suomeen jokunen vuosi sitten haastattelin.

Hyvä huomautus. Bonusjärjestelmän ohella toinen tärkeä selittäjä on se, että S-ryhmä virtaviivaisti ja tehosti toimintaansa ennen K-ryhmää. Aikoinaan kovilta tuntuneilla toimillaan Ässä paransi merkittävästi hintakilpailukykyään – eikä ole antanut otteen herpaantua matkan varrella.

Rauman telakalla olisi valmius rakentaa isojakin sähköllä ajavia matkustaja-autolauttoja, kertoi RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen. Hänen mukaansa varustamoilla on kova tarve vihreämmille aluksille.

Todellakin. Huomenna Hampurissa alkavilla merialan SMM-messuilla aihe näyttää olevan tulikuuma. Ohjelman otsikoissa vilisee sellaisia sanoja kuin hiilineutraalius, energiatehokkuus, kestävä kehitys ja vaihtoehtoiset polttoaineet. (Myös tekoäly ja digitaalisaatio ovat vahvasti esillä.)

SMM-tiedotteissa kerrotaan, että meriteollisuus on joutunut luomaan nahkansa monta kertaa historian saatossa, mutta koskaan muutos ei ole ollut yhtä radikaali kuin nyt. Vaikka tuosta kuorii pois kerroksen mainospuhetta, niin väitteelle jää perustelut.

Muutos on aina myös mahdollisuus. Toivottavasti pieni Suomi pärjää tässä kisassa paremmin kuin Pariisin olympialaisissa.

“Tulevat ympäristönormit vaikuttavat tällä hetkellä merenkulkuun. Tästä vuodesta lähtien toimintamme kuuluu päästökauppajärjestelmän piiriin, mikä tuo meille lisäkustannuksia, joihin voimme keskipitkällä aikavälillä sopeutua vain osittain jatkamalla energiatehokkuustyötä. Realistisen hintaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden puute on alan suurin haaste”, sanoi Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses puolivuotiskatsauksessaan.

Vikingin matkustaja- ja rahtiasiakkaat voivat pienentää hiilijalanjälkeään ostamalla uusiutuvaa biopolttoainetta suhteessa heidän matkansa kulutukseen. Viking Line on myös mukana kahdessa suurhankkeessa, joissa luodaan viherkäytäviä Helsinki-Tallinna- ja Turku-Ahvenanmaa-Tukholma-reiteille.

Rauman sellutehtaan entinen johtaja Kaija Pehu-Lehtonen valittiin vetämään Metsä Groupin hanketta, joka onnistuessaan avaa tien uudelle isolle kemianteollisuudelle – ja on samalla iso osa vihreää siirtymää.

Kyse on puuperäisen hiilidioksidin talteenotosta metsäteollisuudessa. Ensimmäinen selvitys on valmistumassa, ensi vuonna alkaa pilotti Rauman sellutehtaalla.

Uusiutuvalla energialla tuotetusta vedystä ja puuperäisestä hiilidioksidista voisi valmistaa esimerkiksi biopohjaista metaania tai metanolia edelleen jalostettavaksi. Niillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita.

Mahtuihan sinne! Viime viikon Kitukränniajon järjestäjiin kuulunut Sari Pettersson kutsui Minin kyytiin kolumnistin ja Esko Poikelan (oik.). Hauska pieni tapahtuma (ja pieni autokin). Kuvan meistä nappasi kaupunginjohtaja Poikela.

Satakunnan Kansa lähetti Suomen kapeimman kadun läpiajosta livekuvaa lukijoilleen. Tallenne löytynee yhä SKLS:n verkosta,