Viikon varrelta: Arvokisaputki nostaa aina kysymyksen, miten urheilua kuuluisi selostaa

Penkkiurheilijoilla on kalentereissa paljon merkintöjä tänä suvena. Yleisurheilun EM-kisat ovat parhaillaan käynnissä. Jalkapallon EM-kisat alkavat tällä viikolla. Pariisin olympialaiset jatkavat arvokisaputkea heinä-elokuussa.

Eikä siinä kaikki. Kotimaiset sarjat pyörivät normaalisti. Jääkiekon NHL-mestaruus voi ratketa juhannuksena tai jopa sen jälkeen. Lajeja ja kisoja piisaa.

Olen varma, että jossain vaiheessa alkaa taas kinastelu siitä, miten urheilua kuuluisi selostaa. Tunnustan, että meikäläinen pitää perinteisestä brittityylistä, jossa volyymia ja ylisanoja vähän säästellään huippuhetkiin. Jopa silloin, kun kyse on seurojen omista live-lähetyksistä.

Suomessa on vallannut alaa koulukunta, jonka edustajat ovat ”liekeissä” melkein koko ajan. Tuore esimerkki on Mestarien liigan finaali Maikkarilla. Ylen radiomainosten perusteella tykitystä on luvassa myös futiksen EM-kisoista, joista Yle näyttää kaikki matsit. Eikä Huuhkajat ole mukana.

Vuoden jääkiekkotoimittajaksi valittu ystäväni ja Raumaplus-parini Risto Leino on tehnyt huutaen selostamisesta tavaramerkkinsä.

”Mulle ratkaisevaa on tunne. Elän täysillä mukana ottelussa. Saan hyvää palautetta, että se koukuttaa kuulijan. Pyrin olemaan yhtä kiihkeä kuin tulisieluisin kannattaja katsomossa. Mielestäni se on pelin kunnioittamista. Kun kaksi joukkuetta antaa kentällä kaikkensa, pitää selostajankin syttyä”, perusteli Ripa.

Onnittelut valinnasta ja lippiksen nosto sille, että Ripa on oppinut hyväksymään vanhan sporttiviisauden: lopputulos on oikea. Joskus vastustaja vain on parempi kuin oma joukkue.

Urheilulähetykset ovat tärkeitä median muuttuneessa ansaintalogiikassa. Uutisia, juttuja ja kuunneltavaa on entistä enemmän tarjolla ilmaiseksi. Ihmiset viettävät paljon aikaa somessa. Mainosrahaa virtaa ulkomaille.

Ramonalle ja muille paikallisradioille oman kaupungin joukkueiden pelit ovat yhä tärkeitä tulonlähteitä.

Sanomalehdet kalastavat uusia tilaajia live-lähetyksillä paikallisista peleistä ja muista tapahtumista. Satakunnan Kansa näyttää suorana lähiviikkoina esimerkiksi Pallo-Iirojen (miehet ja naiset), Feran (naiset ja tytöt), Eurajoen Veikkojen ja Laitilan Jyskeen matsit.

Maksukanaville ja suoratoistopalveluille urheilu on vahvimpia sisäänvetotuotteita. Siksi urheilun tv-oikeuksia on usein hankittu hintaan, joka on ajanut koko firman ahtaalle.

Kympin firmalle uusi vetäjä. Raumasterin toimitusjohtaja Kari Pasanen on siirtymässä eläkkeelle. Yhtiö valitsi uudeksi vetäjäksi Pasi Vuorisen 54. Hänellä on alla toimarivuosia asvalttiasemia valmistavassa Amomaticissa ja konepaja Tikomassa. Raumasterin tiedotteessa nostettiin esille Vuorisen osaaminen projektibisneksessä ja sen rahoituksessa sekä viennissä. Lisäplussa on kokemus perheyrityksistä, jollaisena Raumaster-konserni on pysynyt.

Kympin firma? Raumaster sai Talouselämän perinteisessä 500 suurimman yrityksen listauksessa arvosanan 9,8. Koulutodistuksessa se pyöristyisi täydeksi kympiksi. Hienosti on yritystä kehitetty 40 vuoden matkalla. Onnittelut!

Raumalaisista firmoista Kongsberg Maritime Finland ja Osuuskauppa Keula saivat TE-arvosanan yhdeksän. Contineo ja Oras Invest saivat kasin.

Suomen 500 suurimman joukkoon nousivat myös Rauma Marine Constructions ja Forchem, mutta niille talouslehti ei arvosanaa antanut, koska tulostietoja puuttui vielä.

Kansien välistä. Kasvonsa peittänyt mies on historiantutkija Riku Keski-Rauskan kunnianhimoinen yritys selittää, miksi kovassa nosteessa ollut kansanedustaja teki itsemurhan vain 33-vuotiaana.

Kyse on siis raumalaisesta Juha Vikatmaasta, joka rohkeasti lähti uudistamaan kokoomusta. Vuoden 1972 eduskuntavaaleissa Vikatmaa sai yli 14 000 ääntä, viidenneksi eniten koko Suomessa. Vain kaksi vuotta myöhemmin hän päätti päivänsä oman käden kautta.

Ankarat, vaativat ja vanhoilliset vanhemmat. Vaikea avioero, jonka jälkeen hylätty puoliso teki uudesta liitosta Eeva Kuuskosken kanssa varmasti hyvin hankalan. Poliittiset paineet ja pettymykset. Satavarmaa selitystä emme koskaan saa.

Viestinnän ammattilaisena kiinnostuin Vikatmaan vaalikampanjoinnista. Jo kuntavaaleissa se oli uudenlaista Suomessa. Kampanjaa tehtiin ammattivoimin, puolueen ulkopuolella ja se kiteytyi sloganiin: Lahjomaton.

Lahjomaton viittasi tv-sarjan Eliot Nessiin, joka kävi taisteluun mafiapomo Al Caponea vastaan. Vikatmaa oli lakimies, joka ryhtyi taisteluun sosialismia vastaan ja samalla uudistamaan porvaripuoluetta. Hänestä tuli kokoomuksen ”remonttimiesten” johtohahmo.

Uutta oli myös noin 300 jäsenen tukiryhmä, ”Juffen rinki”, joka painoi pitkää päivää. Soitettiin ihmisille, lähetettiin kampanjakirjeitä. Joskus yötä myötenkin. Jo kuntavaaleissa pohjustettiin tietä Arkadianmäelle.

Eduskuntaan Vikatmaa pääsikin heittämällä jo ensiyrittämällä. Toisissa vaaleissa hän oli jo valtakunnan vitonen.

Eeva Kuuskoski-Vikatmaa teki komean uran politiikassa. Hänet valittiin eduskuntaan 1979. Jo ensimmäisellä kaudella hän loikkasi kokoomuksesta keskustaan, jonka riveissä nousi ministeriksi pariin otteeseen. Mitä olisi Juffe tuumannut? Kenties hän olisi ymmärtänyt, olihan mies itse puuhaamassa uutta puoluetta.

Raumaplussan viikon vieraana kävi Maija Männistö. Rauman seudulla hänet tunnetaan Länsi-Suomen ja Raumalaisen toimittajana. Edelliskesänä hän vaihtoi vakituisen työpaikan vuoden pestiin viinejä maahantuovassa yrityksessä. ”Kaverit tsemppasivat ja luotin sokeasti siihen, että töitä riittää. Juuri nyt kaikki tuntuu hyvältä”, kertoi Männistö haastattelussa.

Muualla Suomessa Männistö tunnetaan Viinitollona. Hän loi itselleen sosiaalisessa mediassa henkilöbrändin taviksena, joka ihmettelee viinejä rennosti ja pilke silmäkulmassa. Samalla asenteella hän tekee Winestaten some-sisältöjä. Viinilehti valitsi Männistön vuoden viinivaikuttajaksi 2023.