Rauma on kiekkokaupunki, siksi täällä voi säästää satasia

Rauma on talvisin kiekkokaupunki. Viime kaudella Lukon kotiotteluissa Äijänsuolla kävi yhteensä noin 150 000 katsojaa. “Aika” hyvin alle 40 000 asukkaan kaupungissa.

Rauma on kiekkokaupunki myös kesäisin. Enkä tarkoita Pitsiturnausta, kotimaisen kiekkokauden avajaiskarnevaalia, vaan parkkikiekkoja.

Rauman kaupunki luopui pysäköintimaksujen keräämisestä jo 2000-luvun alussa.

Jos reilusti sanotaan, niin ei ihan hyvää hyvyyttään. Ratkaisussa painoi sekin, että Suomi vaihtoi markat euroiksi. Vanhojen mittarien muutostyö olisi käynyt kalliiksi.

Päätöstä on helppo jälkiviisaana kiitellä. Keskustassa asioiminen helpottui ja turha liikenne väheni, kun enää ei tarvitse kiertää ilmaista parkkiruutua etsimässä.

Kiekkokaupungin mallilla aktiivinen keskustassa liikkuja voi säästää satasia vuodessa.

Kuulostaa paljolta, mutta jos päivittäin maksaisi pari euroa pysäköinnistä, niin satanen kuluisi jo muutamassa kuukaudessa. Isommissa kaupungeissa menee helposti kymppi päivässä, Helsingissä enemmänkin.

Maailma on erilainen pienen pojan silmin. Rauman taidemuseossa, Pinnalassa, avataan tulevana lauantaina raumalaislähtöisen Jarmo Mäkilän yksityisnäyttely Poika. Lapsuudessa ja nuoruudessa Raumalla sattui ja tapahtui monenlaista, jota Mäkilä on vuosikymmeniä myöhemmin käsitellyt taiteessaan.

Samanaikaisesti julkaistaan autofiktiivinen kirja, jossa Mäkilä kertaa muistojaan pienen pojan silmin. Museointendentti Heta Kaiston mukaan muistelmat ovat ”avaavat koskettavan näkymän sodanjälkeisen sukupolven vaikeasti sanallistettaviin kokemuksiin”.

Mäkilän tunteita herättäviä ja mielipiteitä jakavia visuaalisesti vahvoja teoksia tulee kesäkaudeksi esille muun muassa Prismaan ja pysyvästi uudelle Karin kampukselle.

Tätä näyttelyä olen odottanut.

Amatööritähtien aika. Teppo Rastion muistonäyttely avataan torstaina Rauman kauppatorin laidalla. Lukko-säätiön vedolla kootussa näyttelyssä korostuu jääkiekko, joskin jalkapallo ja liikuntapaikkarakentaminen mainitaan myös.

Raimo Vahanto toimitti meikäläiselle listauksen Rastion työurasta. Se alkoi 13-vuotiaana telakan apupoikana. Muitakin työnantajia koulu- ja opiskeluvuosina oli, mutta Rauma-Repolaa Teppo palveli yhtäjaksoisesti vuodesta 1958 aina vuoteen 1992 saakka, jolloin jäi varhaiseläkkeelle.

”Teppo Rastion toimialueeseen kuuluivat kaikki Rauma-Repolan osastot. Telakka, kansikonetehdas, saha, puutyötehdas, sellutehdas ja vuodesta 1968 paperitehdas. Hän suunnitteli ja toteutti vaativia uudisrakennus- ja rakennusten korjaamisprojekteja. Hän kantoi monta kertaa vastuun kokonaisvaltaisesti projekteista”, kertoi Vahanto.

Rastion ammattitaito oli kysyttyä myös muissa Rauma-Repolan tehtaissa. Monet projektit veivät häntä myös ulkomaille.

”Rastio hankki taitavana ja helposti lähestyttävänä henkilönä suuren luottamuksen ihmisten keskuudessa. Ystäväpiiri oli laaja, koko yhteiskunnan kattava. Hän oli kaikkien Teppo, Tepo, Edvard tai Eetu”, kuvaa Vahanto, joka niin ikään teki pitkän päivätyön samassa yhtiössä.

Tällaisia olivat takavuosien urheilutähdet.

Eurooppatie Raumalle, mikä ettei! Suomi esittää Euroopan talouskomissiolle, että E16-tie jatketaan Suomeen. Kyse on valtatie 12:sta Rauman satamasta Kouvolaan ja valtatie 15:stä Kouvolasta Kotkan satamaan.

”Toteutuesssaan E16 vahvistaa Rauman ja koko Suomen läntisiä yhteyksiä. Se myös parantaa tulevaisuuden edellytyksiä väylän kehittämiselle. Tämä on ennen kaikkea koko maan etu”, sanoi Rauman kaupunginjohtaja Esko Poikela tiedotteessa.

Selvitystyön teki HMA Consulting eli Hannu Asumalahti, Rauman eläköitynyt satamajohtaja. Kaupunginjohtaja kiitteli kovasti, ja varmaankin aiheellisesti, myös kansanedustaja Matias Marttista.

Eurooppatiet ovat maiden rajat ylittäviä kansainväliseen E-tieverkkoon kuuluvia teitä. Eurooppatie-status voi helpottaa investointien saamista niin valtateille kuin niiden vaikutusalueille.

E16 lähtee Derrystä. Matkan varrella ovat muun muassa Belfast, Glasgow, Edinburgh, Bergen, Oslo ja päätepisteenä Gävle. Tie kulkee siis läpi Pohjois-Irlannin, Skotlannin, Norjan ja Ruotsin sekä jatkossa toivottavasti myös Suomen läpi. Tämän kolumnin iso kuva ylhäällä on E16-tieltä Bergenin seudun vuonomaisemista.

E16:n reitillä on kaksi laivaosuutta ja kolmaskin, mikäli Suomen esitys menee läpi.

Gävle kun mainittiin, niin jatketaan siitä. Rauman kaupunginhallitus päättänee tänään maanantaina lopettaa ystävyyskaupunkisuhteen Gävlen ja norjalaisen Gjövikin kanssa. Tanskalainen Naestved ilmoitti luopuvansa tästä leikistä jo alkuvuonna.

Kaupunkinelikon ystävyys alkoi virallisesti jo vuonna 1950. Säännöllisesti on järjestetty kokouksia, tapaamisia, opintovierailuja, kulttuuripäiviä ja urheilukilpailuja. Vanha malli ei enää oikein innosta.

”Kansainväliselle yhteistyölle on edelleen olemassa selkeä tarve, mutta sen sisältöä ja toimintatapoja on hyvä päivittää tähän päivään. Jatkamme Gjövikin ja Gävlen kanssa ajankohtaisten yhteistyöteemojen puitteissa”, Rauman toimialajohtaja Sari Salo totesi tiedotteessa.

Rauman ja Gävlen välillä oli 1960-luvulla matkustajaliikennettä. Nykyisin kulkee enää rahtilaivoja. Gävlen raumalaiset tuntevat myös jääkiekosta (Brynäs) ja Gevalia-kahvista. Jos nyt osaavat yhdistää kahvimerkin sen kotikaupunkiin.

Kaikkein parhaiten tiedetään kuitenkin Gävlebocken eli iso olkipukki, joka on melkein joka vuosi poltettu. Joinakin vuosina ovat Nortamo-Seoran brännvahdit päässeet avajaisgaalaan valuvaaraa häätämään.

Raumaplussan viikon vieraana kävi Rauman kaupunginhallituksen jäsen, Mieli ry:n toiminnanjohtaja Heidi Hiljanen. Hän sai kolme vuotta sitten yli 300 ääntä kuntavaaleissa. Nyt ensimmäisen kauden valtuutettu istuu jo kaupunginhallituksessa. ”Demokratian pitää toteutua. Olen yrittänyt haastaa, että jokaisella on ääni. Se on aiheuttanut vähän kipuilua”, sanoi Hiljanen haastattelussa.

Ensi huhtikuun kuntavaaleissa Hiljanen hakee jatkoa. Samaan aikaan pidettävät aluevaalit jäävät sen sijaan väliin. Hiljanen kertoi olleensa aina aktiivinen ja kova puhumaan. “Nyt haluan päästä puhumaan oikeissa foorumeissa”, totesi Hiljanen.

Tiedä vaikka Hiljanen joskus puhuisi Arkadianmäellä valtakunnan ykkössalissa.

PS. Viime viikon kolumniin laitoin valokuvan Bonden toimistolta. Valitsin kuvakulman, jossa näkyy, että Rauman poliisilaitoksen vanhassa putkassa ollaan. Tällainen setämies kun ehti asioida tässä osoitteessa 1980-luvulla – esimerkiksi hakea ensimmäisen ajokorttinsa. Oikeasti nämä tilat ovat ihan viihtyisiä ja ajanmukaisia.

Korjattu pieni asiavirhe: kunta- ja aluevaalit järjestetään ensi huhtikuussa, ei tammikuussa. Kiitos kaikille, jotka virheestä ilmoititte!