Viikon varrelta: Puolet ajaa kännykkä kädessä 

Puhelimen käyttö ajon aikana aiheuttaa kourallisen kuolonkolareita Suomessa joka vuosi. Silti puolet satakuntalaisista käyttää puhelinta ajon aikana, selvisi LähiTapiolan kyselyssä.

Vaarat tiedetään, mutta trendi on ihan väärään suuntaan. Jopa neljä viidesosaa 25–34-vuotiaista vastaajista kertoi käyttävänsä puhelinta ajaessaan tai olevansa puhelinta käyttävän kuljettajan kyydissä jatkuvasti, melko usein tai joskus. 

– Tästä olisi syytä meidän kaikkien olla huolissamme. Puhelin on auton ratissa kuin tikittävä aikapommi, ja siihen keskittyminen erityisesti vähäisellä ajokokemuksella voi olla kohtalokasta, sanoi vahinkotarkastaja Juha-Pekka Rintakoski tiedotteessa.

Rintakoskella oli hyvä vinkki: ennen kuin alkaa murehtia muista, pitäisi laittaa se oma kännykkä pois, kun ajaa.

Ruotsin jäänmurtajakaupoista kirjoitin viime viikolla(kin). Ruotsi tarvitsee kaksi uutta murtajaa, mutta varatulla määrärahalla saisi vain yhden. Joutuivat siksi ottamaan aikalisän.

Myös Suomi tarvitsee uusia murtajia, koska kalustomme on yhtä vanhaa kuin länsinaapurissa. Kimpassa jäänsärkijöitä aikoinaan ostettiin.

RMC on jo vuosia lobannut sen puolesta, että murtajat rakennettaisiin Rauman telakalla. Eniten murtajia on tehty Helsingissä, mutta venäläisomisteisena se näytti olevan ulkona kisasta. Tilanne muuttui, kun kanadalainen Davie osti Helsingin telakan.

RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen nosti Tekniikka ja Talous -lehden haastattelussa esille mielenkiintoisen pointin.

”Meillä on myös toisiamme tukevaa osaamista: Raumalla terästuotantoa ja Helsingissä iso suunnitteluosasto. Siinä voisi olla hyvä mahdollisuus yhteistyölle”, sanoi Nieminen.

Panin ilolla merkille, että Suomen jäänmurtajahankinnan puolesta puhuvat nyt monet asiaa tuntevat. Metsäteollisuuden, kauppakamarien ja satamaliiton vetoomuksissa muistutettiin, että Suomen ulkomaankaupasta jopa 95 prosenttia kulkee meritse.

Yhden eron panin merkille Hesarissa ja maakuntalehdessämme julkaistuissa samojen tahojen mielipidekirjoituksissa. HS:ssä ei ollut tätä kohtaa: “Meillä Satakunnassa on tarjolla vahvaa laivanrakennusosaamista myös jäänmurtajiin. RMC yhdessä Samkin meritutkimuskeskuksen kanssa muodostavat vahvan talvimerenkulun osaamiskeskittymän. Elinkaaripalvelut uusille murtajille kuten huoltovarmuus, muodostavat myös tärkeän osan hankintaa”.

Manserock-näyttely Vapriikissa sai nostalgian virtaamaan konkarin suonissa. Manserock oli voimissaan, kun opiskelin Tampereella. Etenkin Eppu Normaalin, Popedan, Juicen ja Alatalon biisit ovat tuttuja melkein kaikille ikäisilleni.

Nappasin kuvan Ilta-Sanomien lööpistä, joka huusi poliisin kieltäneen Eppujen soiton. Paikallisradio 957:n historiakirjassa avataan kohun taustaa. Uskomaton tarina!

Ysiviisseiska järjesti 3-vuotissynttärit, jotka huipentuivat Eppujen keikkaan. Tampereen apulaispoliisipäällikkö kieltäytyi ensin antamasta huvilupaa. Hän vaati paikallisradiota lopettamaan Naurun remakkaa -ohjelma, joka “johtaa Suomen nuorison turmioon ja on anarkiaa”.

Ohjelmapäällikkö ei suostunut ja kävi vinkkaamassa tapauksesta Ilta-Sanomien Tampereen-toimittajalle. Siitä tuli viikonloppunumeron etusivun juttu, jossa manserokkarit antoivat poliisin kuulla kunniansa. Maanantaiaamuna toimitukseen ilmestyi kirjekuori, josta löytyi allekirjoitettu huvilupa.

Niinpä seuraavana lauantaina Eppu Normaali esiintyi syyskylmässä Viikinsaaressa pienelle yleisölle. Mutta soitti kumminkin ja kaikilla oli lämmin sydän.

Taisivat muuten apulaispoliisipäällikön posket punoittaa vielä tuolloinkin.

Kansien välistä. Talvilomareissulla luin Björn Wahlroosin muistelmien toisen osan, jossa “Nalle” kertoo vuosista 1992-2001. Kuinka monta eri toimialojen yritysjärjestelyä mies olikaan silloin junailemassa? Kelpo palkkiota vastaan, toki.

Kaikki junat eivät liikkeelle lähteneet saati pääteasemalle edenneet. Wahlroos ei esimerkiksi onnistunut Raumalla vakuuttamaan Paasikiviä siitä, että Oras kannattaisi fuusioida Askoon ja viedä yhtiö pörssiin. 

“Ikävä kyllä isäntämme innostuivat vain suunnitelman ensimmäisestä osasta”, kirjoittaa Nalle.

Oras osti myöhemmin Uponoriksi muuttuneen Askon osakkeita. Oras Invest oli pitkään Uponorin suurin omistaja, kunnes viime vuonna myi osakkeensa GF:lle. Pörssissä Oras Group tai Oras Invest eivät ole vieläkään.

Nuohoojan silinteriä nostaisin, siis jos sellaista käyttäisin, Bonden työkaverilleni Marko Östmanille ja Rauman Iltanäyttelijöille. On rohkea veto tehdä harrastajavoimin teatteria muistisairaudesta. Hienoa, että tällaisiakin valintoja tehdään.

Mutta muistaisin sinut -näytelmässä on toki kaksi muutakin kantavaa teemaa: nuohoojan ammatti sekä isänä ja miehenä olemisen vaikeus.

Ainakin esityksessä, jonka näimme, Merimakasiinin yläkerran sali oli loppuunmyyty. Jotenkin aisti, että monella katsojalla oli omakohtaista tuntumaa aiheeseen.

Vähän jäävinä jätän teatterikritiikin väliin ja tukeudun maakuntalehden arvioon. Se oli sangen myötäsukainen.

Lankin takaa. Toinen, ensimmäinen. Sitten kahdeksas, viides ja nyt yhdeksäs. Moni lukija arvasi jo, että Rauman Lukon 2020-luvun liigasijoitukset on tuossa listattuna.

Juu, tiedän että myös kultavalmentaja Pekka Virran ensimmäinen kausi oli vaikea. Samoin Risto Dufvan, joka luotsasi Lukon kahdesti maalin päähän SM-finaaleista.

Ikävä kyllä viikko sitten päättyneellä kaudella Lukko näytti potentiaaliselta menestyjältä vain ajoittain. Seurajohdolla on kovan pohdinnan paikka. Pitääkö kasvattaa pelaajabudjettia? Pitääkö purkaa sopimuksia? Luottaako siihen, että päävalmentaja Tomi Lämsä kääntää kurssin toisella kaudella?

Alle odotusten mennyt kevätpuoli jättää varjoonsa myös hyvät tulokset Mestarien liigassa. Maalin päässä oli CHL-finaalin saaminen Raumalle. Lukko putosi välierässä Geneve Servettelle, joka suomalaistähtien johdolla voitti euroopanmestaruuden.

Alakerta. Luonnonnurmi käy harvinaiseksi Suomen jalkapallostadioneilla. Veikkausliigan kahdestatoista joukkueesta vain kaksi pelaa kotimatsinsa aidolla viheriöllä (FC Lahti ja FC Oulu).

Turun Kupittaalle tekonurmi asennettiin viime vuonna. Tampereen Tammelan uudelle stadionille valittiin niin ikään “valenurmi”.

Kuulenko lukijan Samppusista kyselevän, eikö tämän viikon kolumnissa lainkaan mainita Raumaplus-podcastia? Olkoon menneeksi. Kyllä sellainen Risto Leinon kanssa taas tehtiin. Haastattelussa kaupunginvaltuutetttu Miika Rantanen (vas.) paljasti muun muassa, ettei asetu enää ehdolle seuraavissa kuntavaaleissa.

Tällä viikolla tulossa pääsiäisen erikoisjakso, jossa vieraana Rauman seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Satu Salla.