Viikon varrelta: Mihin autot mahtuvat, kun Karin kampus avataan?

Viime viikon puhuttavimpia paikallisuutisia oli tieto Rauman uuden uimahallin rakennusvirheistä. Uima-altaan laatat eivät tahdo pysyä seinässä kiinni. Uimahallin avajaiset siirtyvät elokuulta myöhempään ajankohtaan.

Ja taas kertyy lisälaskua, jonka kuittaajista arvatenkin väännetään kättä.

Tätä ei olisi kaivattu, onhan Karin kampuksen valmistuminen lykkääntynyt suunnittelu- ja rakentamisviivästysten vuoksi. Ei niistä sen enempää tällä kertaa.

On helppo ennustaa, mistä kohistaan, kun kampus kokonaisuudessaan saadaan käyttöön. Tietysti upeita uusia tiloja ihastellaan – ja sitten “parkkikaaoksesta” syntyy somekohu. Ennen puhuttiin myrskyistä vesilasissa, mikä on aika lailla sama asia.

Kampukselle tulevat Nortamon peruskoulu, kansalaisopisto, musiikkiopisto, kuvataidekoulu, nuorisotilat, uimahalli ja iso liikuntasali. Se tarkoittaa toista tuhatta ihmistä kampuksella niin päivän kuin illan huipputunteina.

Parkkipaikkoja kampuksen pihalla ei ole likikään niin suurelle porukalle. Ainakin alkuun sitä tullaan pitämään ongelmana. Onhan Raumalla totuttu, että lapset ja nuoret kuskataan omalla autolla harrastamaan.

Voisi olla hyvä jo ennakkoon totutella ajatukseen, että kampukselle voi saapua jalan, pyörällä tai paikallisbussilla. Tai parkkipaikkaa ainakin voisi hakea vähän kauempaa kuin ovien vierestä.

Saahan sitä toivoa. Ennustan, että ensin pitää tarpeeksi monta kertaa puhista ja pärrätä Sahankadun sumpussa ja Nortamonkadun risteyksessä. Kampuksen parkki kun on “pussin perällä”.

Muuan kaveri kertoi ihmetelleensä, miten Äijänsuon niin sanottu virallinen parkkipaikka on viime aikoina ollut toisinaan täynnä Lukon matseissa. 

Oli sitten hoksannut, että yksi selitys on juuri kampus. Osa peleissä käyvistä jätti aikaisemmin autonsa Karin kentälle. Nyt se on pois pelistä ja kampuksen valmistuttua painetta on toiseen suuntaan, Äijänsuolle.

Vanhan uimahallin parkkipaikka vähän helpottaa, mutta uuden oppiminen lienee monella edessä.

Etäisyyden ottaminen avaa usein silmiä näkemään asiat eri tavalla. 

Olen käynyt “jonkin verran” matseja katsomassa muualla. Esimerkiksi Helsingissä, Tampereella ja Turussa on kenttiä ja halleja, joihin tullaan lähtökohtaisesti jalan tai julkisilla. Ulkomailla ei odotakaan saavansa autoaan stadionin parkkipaikalle. 

Haastattelin Ari Salmea Uutisraumaan. Aiheena oli Lakarin logistiikka- ja teollisuusalueen hieno kehityskaari. Siellä on jo Logentin terminaali, HK:n tiputehdas, Delete ja LM Park. Isoa aurinkovoimalaa rakennetaan, Fortum varasi lääniä datakeskukselle.

Halusin tavata Salmen Lakarissa, koska juuri hän antoi hankkeelle kasvot viitisentoista vuotta sitten. Salmen päättäväisyys vaikutti siihen, että Rauman kaupunki sai vauhtia yritystonttien lisärakentamiseen.

“Kävin kaupungintalolla kysymässä isoa tonttia. Yhtään läheskään riittävän suurta ei tarjolla ollut. Ilmoitin, että sitoudumme rakentamaan 8000 neliön hallin, jos tontti löytyy. Jäin siihen käsitykseen, että kaavoitus käynnistyy. Jostain syystä mitään ei tapahtunut. Arvelin, että julkisuus voisi auttaa. Janne Rantanen teki Uuteen Raumaan haastattelun”, kertoi Salmi Rauman kauppakamarin historiakirjassa.

Uuden Rauman jutun ilmestyttyä Salmi kuuli, että Rauman kauppakamari oli kiinnittänyt huomiota samaan ongelmaan ja pehmittänyt kaupungin päättäjiä. Nyt kaavoitus saatiin liikkeelle. Kun tontit olivat rakennettavissa, Salmi piti sanansa ja toi oman firmansa, nykyisen Logentin, ensimmäisenä Lakariin. 

Kyseinen vanha lehtijuttu herättää aina lämpimiä muistoja. Haastattelu tehtiin Bernissä, hotellin aulakahviossa, lokakuussa 2008. Sveitsiläisessä karhukaupungissa siksi, että olimme Uuden Rauman Firmaliigan matkalla. Ohjelmaan kuului Victoria Cupin ottelu, jossa New York Rangers voitti Metallurg Magnitogorskin 4-3.

Raumalle palattuamme otettiin fotot juttuun. Kuvissa Salmella oli päällään Lukon bisnesklubin valkoinen takki. Samanlaista käytin tuolloin itsekin. Myöhemmin Salmi pääsi Lukon puheenjohtajana nauttimaan suomenmestaruudesta 2021. Ansaitusti, sillä hän teki teki hyvää työtä seurapomona. 

Mainitsen vielä, että harvat asiat ovat mustavalkoisia. Kun Raumalle ei voinut heti rakentaa, Salmi siirsi kahden ison asiakkaan liikenteen Poriin. Siellä oli tontteja valmiina. Jälkiviisaana voi arvioida, ettei siitä firmalle pelkästään haittaa ollut. Pori oli tärkeä askel toiminnan laajentamisessa, mutta kotipaikkana säilyi Rauma.

Meripojat-palkinto on Rauman kaupungin ykköstunnustus. Sellaisia jaetaan Rauma-päivänä huhtikuussa. Meripojat on pienoismalli Keskuspuiston tutusta Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro -patsaasta, joka on kuvanveistäjä Kauko Räikkeen työ. Sama kuva-aihe on Ruorimiehet-mitaleissa, joita kaupunki myös jakaa Rauma-päivinä.

Tasalan Vilkusta ensimmäisen patsaan teki Emil Cedercreutz. Rauman merimuseon uudessa Merikaupunki Rauma -näyttelyssä kerrotaan, että patsas oli esillä Rauman torilla, muttei tänne kelvannut. Sitä en muistanutkaan, että Ruorimies-patsas päätyi Ahvenanmaalle. Maarianhaminassa se on seissyt vuodesta 1936. 

Toinen bongaus mielenkiintoisesta näyttelystä: työkaverini, Bonden sanaseppo Marko Östman, on nyt virallisesti museokamaa. Hän esittelee kuvissa tatuointejaan.

Raumaplussan haastattelussa Raimo Vahanto esitti, että Rauman kaupungin elinkeinotoimi, Rauman Yrittäjät ja Rauman kauppakamari pitäisi saada saman katon alle. 

“Katon päällä voisi lukea vaikka Elinvoimainen Rauma”, ehdotti Vahanto.

Varteenotettava ehdotus ja kovasti ajankohtainen. Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy TE-toimistoilta kunnille ensi vuoden alussa. Etelä-Satakunnan alueeseen kuuluvat vastuukunta Rauman lisäksi Eurajoki, Eura, Säkylä ja Huittinen.

Lankin takaa. Satakunta on sinikeltainen, sanoisi Lukon kannattaja. Lukko voitti viime lauantaina kotipaikallispelin Ässiä vastaan kolmannen kerran tällä kaudella. Lukko haki yhden voiton myös Porin Isomäestä, joten voitot raumalaisjoukkueelle 4-2.

Vaan vielä ei parane julistaa Lukkoa maakunnan ykköseksi tällä(kin) kaudella. Lukko ja Ässät saattavat hyvinkin osua vastakkain pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.