Viikon varrelta: Hänen majesteettinsa palveluksessa, Jouni Silvennoinen vie OL3-kokemuksia Britanniaan

Ydinvoima-asioihin hyvin perehtynyt toimittaja Jami Jokinen avasi Länsi-Suomen artikkelissa varsin seikkaperäisesti Teollisuuden Voiman suunnitelmia hakea jatkoaikaa OL1- ja OL2-laitoksille.

Olkiluoto 1 on tuottanut atomisähköä vuodesta 1978. Alkuperäisen suunnitelman mukaan se olisi työnsä tehneenä ajettu alas jo viisi vuotta sitten. Olkiluoto 2 on pari vuotta nuorempi. TVO:lla on lupa käyttää vanhoja atomimyllyjä aina vuoteen 2038 saakka.

Nyt TVO selvittää voisiko (ja kannattaisiko) laitoksia ajaa vielä 70-vuotiaaksi saakka. Tai peräti 80-vuotiaaksi. TVO tutkii myös, saisiko vanhoista myllyistä entistäkin enemmän tehoa irti.

Kehitys on ollut melkoista. Uusina OL1 ja OL2 tuottivat ydinsähköä 660 megawatin teholla. Muutoksilla ja modernisoinneilla on päästy 890 megawattiin. Nyt puhutaan jo 970 megawatista – se olisi jo melkein puolet enemmän kuin alun perin!

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin voi tutustua täällä:

https://www.tvo.fi/material/sites/tvojulkaisut/20240501-1301-Hx91HqSoR/62rhw0crs/eia_programme_finnish.pdf

OL3-projektia vetänyt Jouni Silvennoinen kävi kertomassa pitkästä urakastaan raumalaisille rotareille. Ihan pikkuisen omatkin posket punoittivat, kun Silvennoinen asialliseen tyyliinsä totesi, että Olkiluoto 3:n startti sujui harvinaisen hyvin (vaikka median otsikoiden perusteella toista voisi luulla).

OL3:n käyttöaste ensimmäisen vuoden aikana nousee korkeaksi, vaikka pari tuotantokatkosta matkalle mahtuu. Maaliskuussa onkin jo ensimmäisen vuosihuollon aika. Siihen on varattu kuukauden päivät.

OL1 ja OL2 pysäytetään joka kevät perä perää. Vakiintuneen rytmin mukaan toisella laitoksella on lyhyehkö “tankkausseisokki” ja toisella pidempi huoltopaussi. OL3:n vuosihuolto voidaan Silvennoisen mukaan jatkossa tehdä 12, 18 tai 24 kuukauden välein.

Silvennoinen mainitsi ohimennen myös mielenkiintoisen nimityksen, joka meikäläiseltä oli mennyt ohi silmien. Hänestä tuli viime vuoden lopulla brittiläisen ydinvoimayhtiön hallituksen jäsen. Kuulemma Britannian valtion mandaatilla.

Raumalainen on varmasti arvokas lisä Sizewell C -projektille, joka tähtää kahden OL3:a vastaavan ydinvoimalan rakentamiseen Itä-Englannin rannikolle. Englannin länsirannalla on jo rakenteilla kaksi samanlaista. 

TVO:n kannalta brittiprojektit ovat arvokkaita. Ne kasvattavat ydinvoimaosaajien joukkoa Euroopassa.

Jouni Silvennoinen alkoi työskennellä OL3:n kanssa reilut 20 vuotta sitten. Hän on johtanut projektia vuodesta 2008 lähtien. (Kuva: Janne Rantanen)

Haastattelin Eeva Kallia Länsi-Suomeen viime suvena Porin Suomalaisen klubin terassilla. Olimme sopineet treffit sinne, koska kumpikin oli kutsuttu Rauman kaupungin vastaanotolle Suomi-areenan yhteydessä.

Puolueensa ryhmyrinä toiminut Kalli oli uudessa tilanteessa, oppositiossa. Keskusta jättäytyi suosiolla pois hallituskuvioista, sillä vaaleissa oli tullut pahasti rotsiin. Jutun kärjeksi laitoin, että Kalli allekirjoittaa hallitusohjelman talouslinjan pääosin.

Viime viikon Raumaplus-podcastissa kysyin Kallilta, ajatteleeko hän yhä samoin. 

Kyllä vain. Kallin mielestä hallitusohjelma on oikeansuuntainen – sikses eli pääosin. Lähinnä Kalli kantaa huolta pystyykö hallitus ohjelmaansa toteuttamaan.

Viime suvena Eeva Kalli iloitsi Porissa, kun Rauma jakoi kutsuvieraille euralaisia ruukinpippureita. Raumaplussan juontajille Kalli toi “pressalakritsia”. Kalli äänestää Olli Rehniä, oman puolueen miestä, jonka avustajana Eeva toimi Brysselissä viitisentoista vuotta sitten. (Kuvat Janne Rantanen)

Räjäytti pääni, kuvasi amanuenssi Taina Myllyharju Rauman taidemuseon vuoden 1982 kohokohtaa, taiteilijaryhmä Upottajia. Sen Myllyharju mainitsi esimerkkinä tekijöistä ja tapahtumista, joiden pitäisi olla osa taidemuseon uudistettavaa perusnäyttelyä. Tarkoitus on nostaa esille nimiä kaikilta vuosikymmeniltä, Myllyharju kertoi Raumaplus-haastattelussa.

Itse en näyttelyä tuoreeltaan nähnyt, kuullut olen siitä sittemmin paljon. Piti turvautua Hesarin arkistoon. Kyllä, taidetapauksesta oli kyse. Tilataideteoksessa muun muassa siat söivät ammuttua sotilasta. Tämä yksityiskohta oli valittu Hesarin jutun kuvaksi.

”Rakentamalla kokeellisen tilateoksen raumalaistaiteilijat ovat halunneet panna alttiiksi itsensä taiteilijoina sekä sohaista sitä seisovaa vettä, jollaiseksi taide heidän mielestään täällä on jähmettynyt: sovinnaisuudeksi”, kirjoitettiin Helsingin Sanomien varsin myönteisessä arviossa silloin.

Taiteilijat istuivat mustan muovin takana naamioituneina ja katsojat tiirasivat heitä erikokoisten reikien läpi. Toimittaja arveli, että sillä tapaa ”tirkistelemme taiteilijoita uskaliaammin kuin silloin, jos katsomme toista ihmistä silmästä silmään”.

Upottajiin kuuluivat vuonna 1982 graafikko Hannu Artinaho, maalari Immo Tuominen ja keraamikko Kerttu Horila.

 

Tyhjä ja pimeä kauppakeskus on puhuttanut hämeenlinnalaisia jo vuosien ajan. Maaliskuussa 2019 vielä muutama liike sinnitteli kaupungin paraatipaikalla. Ovet suljettiin kokonaan puolitoista vuotta sitten. (Arkistokuva: Janne Rantanen)

Tyhjä kauppakeskus ärsyttää. Siis Hämeenlinnassa, jossa ykköskorttelin vanha vetonaula kauppakeskus Linna rapistuu pystyyn. Helsingin Sanomista luin, että purkamista ja uuden rakentamista saadaan odottaa vielä vuosia.

Sokos lopetti kymmenisen vuotta sitten, kun uusi kauppakeskus valmistui keskustan laidalle, moottoritien päälle. Silloin ydinkeskustasta, torin ja kävelykadun varrelta, lähtivät vaatekaupat. Ne muuttivat Irwiniin, ei kun Goodmaniin, siihen uuteen kauppakeskukseen.

Goodmanin kävelin läpi viitisen vuotta sitten. Se on hieman suurempi kuin Raumalle suunniteltu kauppakeskus. Verkosta varmistin, että kymmenkunta vaateketjua siellä on edelleen edustettuna, Joukossa muutama sellainen, joita Raumalle on kaipailtu.

Uusi kaupunkilehti, Uutisrauma, alkaa ilmestyä Rauman seudulla. Olenko mukana? Siitä on aika paljon meikäläiseltä kyselty, joten vastaan tässäkin, omalla palstalla.

En ole mukana osakkaana tai vakituisena toimittajana. 

Olen luvannut kirjoittaa Uutisraumaan freelancerina. Ensimmäiseen numeroon yhden jutun lähetinkin. Tulossa on myös henkilöhaastattelujen sarja työnimellä “Raumaan rakastuneet”.

Jutun aiheita saa ehdottaa. Niin meikäläiselle kuin etenkin päätoimittaja Samu Vahteristolle.

Niin, ja sitäkin on tiedusteltu siirtyvätkö nämä kolumnit Uutisraumaan. Eivät siirry. Siltä osin olen Bonden mies.

Viikon varrelta

Tuttuun tapaan vastaan asiallisiin kysymyksiin palstalla.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.