Viikon varrelta: Asumme Raumalla, Varsinais-Suomessa – kuulostaisiko paremmalta? 

Suomen suosituin kaupunki on Tampere. Taloustutkimuksen vuosittaisen kyselyn mukaan 38 prosenttia suomalaisista voisi ajatella asuvansa Mansessa. Helsinki on kakkonen (33 prosenttia) ja Turku kolmonen (29 prosenttia).

Kärkikolmikon vetovoima oli entisestään vahvistunut. Lyhytaikainen koronashokki on taakse jäänyttä (toive)ajattelua. Muuttoliike tekee suurista kaupunkiseuduista suurempia.

Muuttoa mietittäessä tärkeimpänä pidetään, että perusarki olisi sujuvaa ja vaivatonta. Mutta mistä sen tietää, millaista oikeasti olisi asua Tampereella, Tuusulassa tai Torniossa?

“Ystävien suosittelujen, luotujen mielikuvien sekä esimerkiksi matkailukokemusten merkitys ovat muuttokiinnostuksen luomisessa keskeisessä roolissa”, Taloustutkimuksen Timo Myllymäki vastasi tiedotteessa.

Noin puolet suomalaisista voisi asua Uudellamaalla. Vastaajista 38 prosenttia ilmoitti pitävänsä Pirkanmaata ja 33 prosenttia Varsinais-Suomea mahdollisena asuinpaikkana.

Satakunnalla on melkoinen ero naapureihinsa. Vain 14 prosenttia vastaajista voisi asua täällä. Onko Satakunnan maine niin huono, että raumalaisen kannattaisi sanoa asuvansa Varsinais-Suomessa?

Olipa kerran kirjahyllyjä, melkein joka kodissa. Ja niissä hyllyissä kirjoja ja aika usein myös levyjä.

Viime viikon Raumaplus-ohjelman teon yhteydessä innostuimme Taina Myllyharjun kanssa nostalgisesti muistelemaan, miten kirjahyllyjä tutkailtiin varsinkin uusia ihmisiä tavatessa. Kirja- ja levyvalikoima kertoi aika paljon asukkaista. Tai niin ainakin luulimme.

Tämän päivän nuorten aikuisten kodeissa isot kirjahyllyt lienevät harvinaisia. Välttämättä ei ole pientäkään. Tai jos on, niin siinä on valokuvia, matkamuistoja tai sisustustavaroita.

Saman trendin näkee jopa kirjakaupoissa. Kirja tekee tilaa paremmin myyville tuotteille. 

Levyjä en itsekään ole ostanut aikoihin. Musiikkia kuuntelen Ylen Areenasta ja Spotifysta. Mutta silti levyalbumeita on hyllyssä metrin verran, ja cd-kiekkoja laatikoissa aika tavalla. Ei niistä luopua haluaisi. 

Toisen voitto on toisen tappio. Raumalla on iloittu Metsä Fibren uudesta tehokkaasta mäntysahasta, jonka tuotannon pitäisi rullata yötä päivää ja vaikka vuoden ympäri.

Viime viikolla metsäyhtiö kertoi aikovansa sulkea Merikarvian mäntysahan, joka on “tullut teknisen käyttöikänsä elinkaaren päähän” kuten toimitusjohtaja Ismo Nousiainen perusteli. Tuotanto päättynee suveen mennessä. 

Merikarvian sahalla on 80 työntekijää ja sen tuotantokapasiteetti on 220 000 kuutiota vuodessa. Rauman sahalla työntekijöitä on 90, mutta kapasiteettia peräti 750 000 kuutiota.

Metsällä on Raumalla samalla tontilla sellutehdas ja parhaillaan selvityksessä on mahdollinen kuitupakkaustehdas vielä viereen.

Selitäpä miten sähkömarkkina toimii… tällaisen toimeksiannon muuan palstanpitäjä sai puolisoltaan aamiaispöydässä. Joskus paremmalla ajalla, kuului vastaus. Selitys on, kuule, niin monipolvinen.

Periaatteessa malli on simppeli. Myyjät ja ostajat käyvät tänään huutokauppaa huomisista pörssihinnoista. Vähän erikoiselta toki kuulostaa se, että kallein hyväksytty tarjous määrittelee hinnan kaikille.

Sähkön kysyntään vaikuttaa eniten sää (kovilla pakkasilla pitää lämmittää), mutta myös muutama muu helposti ymmärrettävä asia.  Esimerkiksi se, että kulutuspiikkejä on aamulla ja alkuillasta, kun taas öisin sähköä tarvitaan vähemmän. Tai se, että teollisuustuotanto painottuu arkipäiviin.

Myös tarjontaan vaikuttaa eniten sää: onko satanut, tuuleeko friskisti, homottaako aurinko tuntikaupalla? Tarjontaa leikkaa, jos isoja voimalaitoksia putoaa pois tai siirtoyhteydet prakaavat.

Periaatteessa selvää. Silti en vaan osaa selittää, miten ihmeessä kilowatin hinta nousi edellisviikolla yli kahden euron. Meidän huushollissa se kerrytti sähkölaskua toista euroa tunnissa, yölläkin, kun nukuimme.

 

Loistava Lumen. Rauman odotettu valotaidetapahtuma piristi viime viikkoa. Hienoja ja keskenään erilaisia valoteoksia.

Kaupungintalon sisäpihan talvinen kukkaketo oli upea, mutta kovasti tykkäsimme myös Pinnalan pihan tekotaivaasta. Mainitaan vielä noiden tekijät: Immanuel Pax ja Mixa Design Team.

Dance-U-Mentary, tanssidokumentti. Sellaiseksi kutsuvat tekijät Colette Krogol ja Matt Reeves puolen tunnin leffaansa Rauma liikkeessä (Rauma In Motion). Se sai maailman ensi-iltansa Posellissa viime perjantaina.

Tunnustan suhtautuneeni varautuneesti moiseen taidetapaukseen. Kankea vanheneva mies, jolla on kaksi vasenta jalkaa. En todellakaan ole ihmisiä, jotka ilmaisevat itseään tanssimalla.

Siitäpä sain ennakkoluuloineni. Elokuvahan oli mainio! 

Kyllä, siinä tanssitaan vähän väliä, yllättävissä paikoissa (ihan kadullakin, ihmisvilinässä). Hienon positiivisen kokonaiskuvan raumalaisesta elämänmenosta leffa tarjoaa.

On pitsiä, telakkaa, paatteja, merta, Sammallahdenmäkeä, kulttuuria, Vanhaa Raumaa, bisnestä, palveluja, töitä, lapsia, koulua, satamaa, jääkiekkoa ja niin edelleen. Ja paljon ihmisiä. Myönnän, tuttujen kasvojen bongaaminen on aina hauskaa.

Leffaa esitetään Posellissa tänään maanantaina ja huomenna tiistaina yleisölle tasatunnein kello 15-18 ja keskiviikkona kello 9-14. Eikä maksa mitään.

Lankin takaa. Olin väärässä. Kirjoitin, että Mestarien liigan finaali pelataan Äijänsuolla, mikäli Lukko loppuotteluun pääsee. Se voi pitää kutinsa – vaan ei ole varmaa.

Länsi-Suomesta luin, ettei erinomaisesti mennyt ns. runkosarja välttämättä riitäkään, vaan myös cup-kierroksilla saavutetut pisteet otetaan vertailussa huomioon. Niissä Skellefteå meni viime viikolla niukasti Lukon ohi. Loppuottelu saatetaan siis pelata Ruotsissa. Myös siinä tapauksessa, että Lukko on toinen finalisti.

Ratkaisevat toiset välierät pelataan huomenna tiistaina. Lukko lähtee kotimatsiinsa hyvistä asemista haettuaan 2-2-tasapelin Sveitsistä. Nimivahva Geneve-Servette on silti ennakkosuosikki, jopa vieraissa. Tähtisikermän pelaajabudjetti on kaksin- tai ehkä kolminkertainen Lukkoon verrattuna.

Tasapeli on nykyään jääkiekossa harvinainen. Erikoisinta tasapeliä olin todistamassa vuonna 1996 euroliigan matsissa Ranskassa. Rouen-Lukko päättyi 7-7. 

Lukko oli neljä maalia tappiolla, mutta teki viisi maalia “pelimiesten kympillä” ottelun lopussa. Ja niistä ainakin neljä ilman maalivahtia. Välissä Rouen teki yhden tyhjiin. Sitten parikymmentä sekuntia ennen päätössummeria Lukon maali hylättiin korkeana mailana.