Joku lukija on saattanut ihmetellä, miksi olen kirjoittanut tällä palstalla niin paljon jäänmurtajista. Kolikko taisi niin sanotusti tipahtaa viime lauantaina, kun Rauman telakka nousi Helsingin Sanomien ykkösuutiseksi.

Hesari kertoi RMC:n neuvotelleen kaupoista USA:n rannikkovartioston kanssa. RMC olisi valmis rakentamaan 3-5 keskikokoista jäänsärkijää. Viiden murtajan paketin arvo olisi lehden mukaan 2,5 miljardia euroa ja työllistävä vaikutus suuri Suomen meriteollisuudessa.

Niin isoa saalista kannattaa tavoitella. Ja kuten mainittua, presidentti Alexander Stubbista meriteollisuutemme sai kovan vienninedistäjän.

Merkille pantavaa oli myös sävy, jolla maan ykköslehti Rauman telakasta kertoi. Juttu oli positiivisin miesmuistiin – joka tosin on tunnetusti varsin lyhyt.

RMC:n toimitusjohtaja Mika Nieminen oli maaliskuussa vastaanottamassa presidentti Alexander Stubbia Rauman telakalla. (Kuva: Janne Rantanen)

Rauman kaupunki jakoi tärkeimmät tunnustuksensa tällä kertaa Rauma-päivän torijuhlassa, eikä kaupungintalolla.

Ykköstunnustuksen, Meripojat-palkinnon, sai satamaa vuosina 1999-2021 johtanut Hannu Asumalahti. Palkintoperusteluissa nostettiin esille Asumalahden ansiot konttisataman kehittäjänä ja Petäjäksen satamalaajennusten luotsaajana.

Rauma vakiinnutti paikkansa yhtenä Suomen kolmesta isosta konttisatamasta. Laajennusalueet ovat kaikki käytössä tai ainakin varattuna.

Asumalahden vahtivuorolla satama jatkoi laajentumistaan myös Järviluotoihin. Parhaillaan odotetaan poikkeuslupaa, joka mahdollistaisi uuden alueen teollisen käytön.

Eläköidyttyään Asumalahti teki konsulttiselvityksen Pohjois-Irlannista alkavan E16-tien jatkamisedellytyksistä Suomeen. E16 rantautuisi Raumalla ja jatkaisi Kotkaan. Kirjoitin aiheesta tällä palstalla viime vuonna.

Hannu Asumalahti Järviluodon penkereen työmaalla kesällä 2016. (Kuva: Janne Rantanen)

Ruorimiehet-mitalin saivat teatterin kannatusyhdistystä pitkään johtanut Anneli Mäkinen, SalBan toiminnanjohtaja Joni Rokosa ja näyttelijä Tuija Ernamo.

Ernamo on asunut pitkään Tampereella, mutta säilyttänyt Rauman murteen. Sen on koko Suomi kuullut tv-sarjoissa Sisko ja sen veli, Mummo ja Kyllä isä osaa. Kesän rakkaana tukikohtana on saarimökki Raumalla.

Tuija Ernamoa ja hänen ”veljeään” Ilmari Saarelaista pääsenkin jututtamaan Risto Leinon kanssa Raumaplussan kevään viimeisellä teatterikeikalla toukokuussa.

Tuija Ernamon oikea veli Timo Ernamo jäi juuri eläkkeelle tehtyään pitkän uran kirjakustantamoissa. Keväällä Ernamo, Elina Wallin ja Heli Laaksonen olivat mukana Tapio Koivukarin runokirjan julkistustilaisuudessa Posellissa. (Kuva: Janne Rantanen)

Rauman satamasta, tarkemmin Ulko-Petäjäksestä, on varattu neljätoista hehtaaria Norsk e-Fuelille. Yritys selvittää lentopolttoainetehtaan rakentamista.

Vastaavia vihreän siirtymän teollisuushankkeita olisi tulossa Järviluotoihin. Yhteistä niille on valtava sähköntarve. Nykyisiä johtoja pitkin ei satama-alueelle tarpeeksi sähköä saada. Norjalaisfirman konsulttina toimii Fortum. Satakunnan Kansan uutisessa kerrottiin, että uudelle sähkölinjalle ”löytyy kyllä reitti”.

Ympäristötoimittaja Jami Jokinen esitti myös hyvin olennaisen kysymyksen: rakennettaisiinko Rauman ydinalueille uusi ilmajohto vai siirtyisikö sähkö maakaapeleissa?

”Kaikkia vaihtoehtoja käydään läpi”, vastasi Fortumin edustaja.

400 kilovoltin johtolinja vaatii kymmenien metrien aukean. Maakaapelilinjalle riittää kaiketi 5-10 metrin levyinen reitti. Mieluummin siis kaapelilinja, kiitos. Mutta kaapeloinnin kustannukset voivat ilmeisesti nousta kymmenkertaisiksi ilmajohtoihin verrattuna.

Rauman telakasta olen kirjoittanut paljon. Koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota kurittivat RMC:tä lujaa ja painoivat tuloksen tappiolle. Nyt ilmeisesti menee jo paremmin.

Sama oli tilanne muillakin telakoilla, kun kustannukset nousivat kymmeniä prosentteja. Ilolla paninkin merkille, että Meyer Turku kääntyi plussalle. Tilikausi 2024 tuotti nettovoittoa 69 miljoonaa, vajaat neljä prosenttia liikevaihdosta. Positiivinen tulos auttaa Turun telakkaa rahoitusneuvotteluissa.

”Tuotteidemme kysyntä kasvaa risteilymarkkinoiden vahvistuessa ja kiinnostuksen lisääntyessä yhä kestävämpiä ja energiatehokkaampia tuotteita kohtaan. Myös haastavampina vuosina olemme johdonmukaisesti investoineet vihreään siirtymään ja koko merenkulkualan muutokseen”, kommentoi Meyer Turun toimitusjohtaja Tim Meyer tiedotteessa.

Turku on Raumaakin vanhempi ja suurempi telakkakaupunki. Meriteollisuuden ja laivanrakennuksen merkitystä Lounais-Suomelle on vaikea ylikorostaa. Ala työllistää tällä seudulla useita tuhansia ihmisiä – ja merellisyys on tärkeä osa historiaamme ja identiteettiämme.

Tuntui kuin Kivikylän Arenan vanha katto olisi noussut vähän ilmaan kotiyleisön hurratessa vapauttavaa voittomaalia pitkäperjantaina. Tunnelma oli katossa myös Radio Ramonan selostuskopissa. (Kuva: Janne Rantanen)

Lankin takaa. Rauman Lukon ja Saimaan Pallon välieräsarja on tarjonnut urheiluviihdettä parhaasta päästä. Viime viikolla SaiPa haki Äijänsuolta jatkoaikavoiton ottelussa, jota Lukko hallitsi ja jossa kotijoukkueelta hylättiin kaksi maalia. Dramatiikkaa kerrakseen.

Kun joukkueet seuraavan kerran Raumalla kohtasivat, käänteet olivat yhtä jännittäviä. Kotijoukkue tasoitti lopussa pelatessaan ilman maalivahtia. Muutama sekunti ennen varsinaisen peliajan päättymistä SaiPalla oli tolppalaukaus ja jatkoajan se sai aloittaa ylivoimalla. Jatkoaikamaalin teki sillä kertaa Lukko.

Niinpä sarja jatkuu tänään maanantaina Lappeenrannassa ja mahdollisesti huipentuu keskiviikkona Raumalla.

Jos raumalaisena loppuottelupaikan jollekin muulle joukkueelle kuin Lukolle suo, niin sitten juuri SaiPalle. SaiPalle finaalipaikka olisi ensimmäinen koskaan, ja Lukollekin vasta kolmas liigahistoriassa.

Viikon sitaatti. “Tärkeintä ei ole tulla hyväksi pelaajaksi. Tärkeintä on, että on hyvä ihminen”. Tämän viisauden opin porilaiselta jalkapallomieheltä Olli Välimäeltä.

Kerro aiheidea tai anna palautetta: janne.rantanen@bonde.fi