Toinen tasmanialainen, viralliselta nimeltään Spirit of Tasmania V, palasi reilut kaksi viikkoa sitten ensimmäiseltä merikokeeltaan Rauman telakalle. Matkustaja-autolautan viimeistely jatkuu. Edessä on vielä toinen merikoe ennen luovutusta tilaaja TT-Linelle.

Kyseessä on suurin Suomen vientikauppa Australiaan. ”Täytyykin lähettää viestiä Tanskan kuningattarelle”, sanoi telakalla vieraillut presidentti Alexander Stubb.

Ai miksi? Tanskan kuningatar on syntyjään tasmanialainen. Sydneyn olympialaisten aikaan kesällä 2000 Mary Donaldson tapasi baarissa Tanskan kruununprinssin. Pari meni naimisiin neljä vuotta myöhemmin. Nyt tämä nainen on kuningatar Mary Elizabeth.

Spirit of Tasmania -alusten projektijohtaja Johanna Kaijo ja TT-Linen tekninen päällikkö John Anastassiou Rauman telakalla. (Kuva: Janne Rantanen)

Tilaaja haluaa laivansa mahdollisimman aikaisin liikenteeseen tuottamaan kassavirtaa, jolla alus maksetaan. Varsinkin tällaisissa tapauksissa, kun uudet laivat ovat hienompia, suurempia ja kustannustehokkaampia kuin vanhat.

Noin yleensä, mutta TT-Line on ainutkertainen poikkeus.

Varustamo ei ole edes vielä ottanut käyttöön Raumalta viime vuonna luovutettua ensimmäistä tasmanialaista. Satamaterminaali, jota alukset tulevat käyttämään, on pahasti vaiheessa. Sen odotetaan valmistuvan helmikuussa 2027.

Ei tullut näppäilyvirhettä, vuodesta 2027 puhutaan.

Kaksi RMC:n rakentamaa laivaa tulee liikennöimään Geelongin (Australia) ja Devonportin (Tasmania) välisellä kovien kelien avomerireitillä. (Kuva: RMC/Sammeli Korhonen)

Olen saanut palautetta, että miksi siitä henkilöjunasta pitää kohkata. ”Mennyt mikä mennyt. Ei riitä matkustajia.”

Niin vain aika entinen joskus palaa, ja hyvä niin. Henkilöjunia kulkee Suomessa pienempiin kaupunkeihin ja pienemmillä matkustajamäärillä.

Junahanketta on kannattanut ajaa.

Pian työministerinä aloittava kokoomuksen ryhmyri Matias Marttinen sai viime viikolla kertoa ilouutisen: maamme hallitus päätti kehysriihessään kohdistaa 2,5 miljoonan euron määrärahan Rauma-Tampere-reitille vuodesta 2027 alkaen.

Näin henkilöjunat palaavat melkein 40 vuoden tauon jälkeen. Pitkiä tavarajunia radalla kolisuttelee menemään joka päivä.

Lupaan olla ensimmäisten joukossa ostamassa matkalippua, kun kiskot jälleen vievät Manseen – ja muualle Suomeen.

Kehysriihen isoja päätöksiä olivat yli miljardin euron kevennykset ansiotuloveroihin, yhteisöveroprosentin lasku, puolustusmenojen lisäys 3,6 miljardilla eurolla sekä sisäisen turvallisuuden ”merkittävä parantaminen”.

Kun toivo menee, peli on hävitty. Tarvitsemme uutisia, jotka kertovat edes pienistä edistysaskeleista ja mahdollisuuksista saada huono kehitys kääntymään.

Tuo pätee jokseenkin kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Tv-sarja Toivoa etsimässä oli meteorologi-luontotoimittaja Kerttu Kotakorven yksi vastaus siihen millaista ilmastonmuutosta käsittelevä journalismi voisi olla: kaunistelematonta, mutta kaikkea muuta kuin toivotonta.

Tällaiselle ajatukselle vahva littipeukku. Kun toivoa etsii, sitä myös löytää, vaikkei se aina helppoa ole. Etenkään, kun maailman mahtimaan presidentti jarruttaa ilmastotoimia minkä pystyy. Ja hänhän pystyy.

Kuinka hienoa onkaan asua maassa, jossa presidenttiehdokkaat seurasivat ääntenlaskentaa yhdessä ja hävinnyt onnitteli reilusti voittajaa.

Tolkuttomilta Trumpin tullit näyttävät jopa ekonomistien silmissä. Vaikka virallinen tullien virallinen perustelu on USA:n kauppataseen vaje, todellinen syy lienee toinen.

Donald Trumpin hallinto haluaa muuttaa Yhdysvaltojen suhdetta muuhun maailmaan. ”Näyttää, ettei USA yritä olla moraalinen johtaja, vaan keskittyy enemmän omaan talouteensa ja valmistavan teollisuuden palauttamiseen. Vaurastumiseen muiden kustannuksella”, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkimusprofessori Mikael Mattlin Kauppapolitiikka-lehdessä.

Uuden uljaan ajan ”maailmanpoliisi” käy kauppaa jopa turvatakuista.

Raumalainen kiekkokausi päättyi vauhdikkaaseen pronssipeliin. Ilves vei mitalit Manseen. Finaalista putoaminen oli iso pettymys kummallekin seuralle, mutta ehkä kovempi sittenkin tamperelaisille. Ilveksen mestaruudesta on kulunut jo 40 vuotta. (Kuva: Janne Rantanen)

Ihan turha peli. Sellaisia kommentteja kuulee aina, kun jääkiekon SM-liigassa pelataan pronssiottelu. ”Kun pronssia voittaneilta on kysytty asiaa, mitali on aina mitali. Päinvastaista mieltä ovat yleensä kiekkoniilot, joiden mukaan NHL on yli kaiken, eikä siellä pelata pronssiottelua”, tiivisti Radio Ramonan selostaja Risto Leino.

On todella kapeakatseista väittää, etteivät pronssimitalit kuulu jääkiekkoon. Suomessa SM-mitalit on jaettu vuodesta 1934. Lukko on voittanut neljä ja hävinnyt viisi pronssimatsia – sekä voittanut kaksi pronssia vanhassa SM-sarjassa.

Sitä paitsi pronssista pelataan olympialaisissa ja MM-kisoissakin. Vaikka mukana on NHL-pelaajia.

Sensaatio-SaiPa aloitti SM-finaalit hakemalla voiton Kuopiosta. Rakentumassa on kaikkien aikojen liigatarina. Vuosi sitten lappeenrantalaisseura jäi sarjassa viimeiseksi ja hoippui konkurssin partaalla. Ketään ei tuntunut kiinnostavan. Päävalmentaja Raimo Helmisen johdolla sputnik-luokan nousukiito alkoi jo kesällä. SaiPa voitti Pitsiturnauksen, eikä ole sen jälkeen taakse vilkuillut.

Tuli kuitenkin mieleen, ettei “Raipe” Helmisen suoritus aivan ylivertainen ole. Olli Jokinen teki hurjaa tulosta halvalla joukkueella Mikkelissä. Hän nosti Jukurit liigan hänniltä kärkiryhmään. Ja Jokisen lähdettyä Jukurit jäikin jälleen jumbosijalle.

Pääsin putkasta. Viestintäosakeyhtiö Bonde piti pitkään majaa Rauman vanhan poliisilaitoksen putkatiloissa. Nyt viikon päivät on totuteltu uuteen toimistoon Kuninkaankadulla. Muutto on vielä hieman vaiheessa. Virallisesti osoite vaihtuu vappuna.

Putkassa oli oma tarinansa ja fiiliksensä. Bonden toiminnan laajennuttua siellä alkoi tila loppua kesken. Siksi meikäläinen on tehnyt töitä enimmäkseen kotoa käsin. Työpöytäni on kotitalomme entisessä vaatehuoneessa, josta ei ulos näe. Tarkoitus on käydä useammin Bonden byroossa, ihmisten ilmoilla.

PS. Bondelle Kuninkaankatu 3 on oiva osoite. Kaarle Knuutinpoika Bonde oli kolmeen otteeseen maamme (eli Ruotsin) kuningas. Bondea voidaan pitää Rauman kaupungin perustajana, sillä hän allekirjoitti vuonna 1442 privilegiokirjeen, joka antoi Rauman porvareille samat oikeudet ja erivapaudet kuin Turun porvareilla.

Kerro aiheidea tai anna palautetta: janne.rantanen@bonde.fi