Maailman mahtimaan presidentti Donald Trumpia kiinnostaa Suomessa erityisesti jäänmurtajaosaaminen. USA:lla on vain muutama vanha murtaja, kun taas Venäjällä ja Kiinalla niitä on kymmenittäin.

Se muodostaa turvallisuusriskin kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa. Samoin kauppasodassa, kun haetaan uusia nopeampia reittejä rahtiliikenteelle Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Aasian välillä.

Suomi on arktisen merenkulun suurvalta. Maailman kärkeen Suomen ovat nostaneet takavuosien viisaaksi osoittautuneet teollisuuspoliittiset linjaukset.

Vastikään itsenäistynyt Suomi päätti ruveta edistämään omaa jäänmurtajien rakentamista, jotta eteläiset satamat pysyisivät auki talvellakin – eikä Suomi olisi täysin riippuvainen raideyhteydestä Pietariin.

1950-luvulla kehitettiin Voima, josta Suomi sai vientituotteen (Ruotsi, Neuvostoliitto). 1970-luvulla Helsingissä rakennettiin erinomaisia Urho-luokan murtajia, kaksi Suomelle, kolme Ruotsille. Seuraavaksi päästiin kiinni polaarimurtajiin, joista tuli suuri suksee Rauman telakoille.

RMC:n neuvotteluhuoneessa on pienoismalleina esillä yhtiön rakentamien laivojen lisäksi alus, jonka kyljessä lukee Ugland. Kun lähempää katsoo, näkee pienellä myös aluksen nimen: Fennica. (Kuva: Janne Rantanen)

Rauman telakalla rakennettiin 1990-luvulla kolme monitoimimurtajaa. Sellaisia Suomi hankki, kun merenkulkuhallitus oli tehnyt diilin norjalaisen Uglandin kanssa murtajien käytöstä offshorebisneksessä.

Fiksua ajattelua laatikon ulkopuolelta! Kesällä Suomessa meri on auki, joten miksei kallista laivaa laittaisi kesäduuniin tienaamaan putkenlaskussa? Fennica oli siinä haka, se teki kahden laivan työt.

Sitten kesävuokraukset loppuivat, osin ympäristösyistä. Se muutti käsityksen monitoimimurtajista, sillä perustehtävässään ne hävisivät perinteisille jäänsärkijöille.

Näkymä Raumanmerelle monitoimimurtaja Nordican komentosillalta. (Kuva: Janne Rantanen)

Kallis virheinvestointi? Pitkän uran laivanrakennuksessa tehnyt Timo Suistio piti viime viikolla Rauman merimuseossa esitelmän ”Jäänmurtajat Suomen teollisessa historiassa”. Hänen mielestään suuri virhe olisi ollut jättää monitoimimurtajat tilaamatta.

”Teollisuuspolitiikka tuotti Suomeen uuden toimialan, hyvin tuottavan miljardibisneksen”, sanoi Suistio.

Hän tarkoittaa ruoripotkureita. Fennicaan ja Nordicaan tuli Aquamasterit, mikä avasi raumalaisen innovaation tien rahakkaille offshoremarkkinoille. Menestystarina jatkuu Kongsbergin ja Steerpropin nimissä. Botnicasta puolestaan alkoi ABB:n Azipodien maailmanvalloitus.

Viisautta olisi tarkastella jäänmurtajia keskeisenä osana geo- ja teollisuuspolitiikkaa. Eikä vain sen varmistajina, että paperirullat saadaan talvisinkin esimerkiksi Raumalta Saksaan sekä tavaraa ja ruokaa maamme kauppoihin.

Suomi ja Ruotsi ovat ostamassa uusia jäänmurtajia, kun nykyiset ovat lähellä elinkaarensa loppua. Fiksua olisi ajatella näitä strategisia hankintoja laajasti, eikä vain halvin hinta edellä.

Viikon nosto. ”Olen vakuuttunut, että Venäjän tiedustelupalveluiden salaiset operaatiot länttä vastaan jatkuvat, vaikka Ukrainaan saataisiin rauha. On nimittäin syytä muistaa, että Ukraina on Vladimir Putinille vain välietappi. Hän halua eliminoida Naton Euroopasta, ottaa itäisen Euroopan takaisin etupiiriinsä ja lopulta kääntää Neuvostoliiton Kylmän sodan tappion Venäjälle voitoksi. Ja Putin on valmis lähes mihin tahansa, jollemme ole sotilaallisesti riittävän vahvoja.”

Noin arvioi tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto (Maanpuolustuskorkeakoulu ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulu) viime viikon Pulloposti-kirjoituksessaan.

Liuhto siteerasi George Washingtonia: Varautuminen sotaan on yksi tehokkaimmista keinoista säilyttää rauha.

Liuhto ennakoi, että toukokuussa Turussa järjestettävässä Itämeri-foorumissa kuullaan kipakkaa keskustelua esimerkiksi merikaapelien katkeamisen mahdollisista syistä, sekä siitä, onko edessä vielä jotain ikävämpää, kuten järjestetty öljyonnettomuus Suomenlahdella.

Lukon A-nuorten kapteeni Daniil Trakht sai kunnian nostaa mestaruusmalja ilmaan Äijänsuolla, jossa ratkaisevaa finaalia seurasi yli 3200 katsojaa. (Video: Janne Rantanen)

Rauman Lukko dominoi suomalaista jääkiekkoilua. Lukko voitti runkosarjan SM-liigassa sekä A-nuorten ja B-nuorten SM-sarjoissa. Viime viikolla Lukon A (U20-joukkue) voitti ikäluokan suomenmestaruuden.

A-nuorissa mestaruus oli Lukolle jo kolmas tällä vuosikymmenellä. Sinikeltasydämiset toivovat, että kevään 2021 tapaan nuorten kultajuhlia seuraisi miesten mestaruus.

Ukrainalainen Daniil Trakht sai juhlia nuorten SM-kultaa jo toisen kerran. 22-vuotias hyökkääjä ei ole ainakaan vielä onnistunut tekemään läpimurtoa liigatasolle.

Nykyisiksi liigapelaajiksi kultanuorista 2021 ja 2022 ovat kasvaneet Lukossa parhaillaan miesten mestaruutta tavoittelevat Kalle Ervasti, Onni Korkka, Lenni Hämäläinen ja Niklas Ylitalo sekä HPK:hon siirtynyt Sami Päiväranta.

Purettujen Nanun ja Aron koulukiinteistöjen tontille alkaa nousta uusi viidestä rakennuksesta koostuva Nanunkallio. (Kuva: Janne Rantanen)

Uutta koulua pukkaa. Uotilan uuden koulukeskuksen harjakaisia vietettiin huhtikuun alussa. Puukoulu valmistuu loppuvuodesta ja otetaan käyttöön ensi vuoden alussa.

Nanunkallion uuden koulun maarakennustöitä on tehty jo hyvän aikaa. Peruskivi muurataan toukokuussa ja runko alkaa nousta suvella. Viiden rakennuksen kokonaisuus valmistuu ensi vuoden lopulla.

Nanun koulua käydään remontin ajan parakeissa työmaan vieressä. Kourujärven koulun Rauman kaupunki laittoi keväällä purkulistalle. Sen toiminta siirtyy parin kilometrin päähän Nanunkallioon.

Tällaista tulee tilalle. Havainnekuvaa Nanunkalliosta. (Arkkitehtitoimisto Perko)

PS. Tämän kolumnin julkaisun jälkeen Väylävirasto tiedotti aloittavansa B+-luokan jäänmurtajan konseptisuunnittelun. Konseptin perusteella hanke voidaan kilpailuttaa ensi vuonna. ”Ainon” rakentamiseen on haettu EU-rahaa, josta päätöstä odotellaan tulevana suvena.

Ja toistetaan tämäkin: kyllä jäänsärkijöitä tarvitaan vielä pitkään, vaikka ilmasto lämpenee.

”Tulevaisuuden jäätalvet merellä tulevat olemaan jopa haastavammat kuin nykyisin, kun tuuli painaa jäämassoja kasaan ja jääkentän olosuhteet vaihtelevat”, sanoo Väylän toimialajohtaja Virpi Anttila tiedotteessa.

Kerro aiheidea tai anna palautetta: janne.rantanen@bonde.fi