Viikon varrelta: Rauman Lukon tukena ainutlaatuinen yritysverkosto – Bondekin mukana

Sinikeltainen kevät näyttää lupaavalta. Kymmenen ottelua peräkkäin voittanut Rauman Lukko valmistautuu parhaillaan SM-liigan välieriin. Ne alkavat perjantaina kotimatsilla SaiPaa vastaan.

Vain avainpelaajien loukkaantumiset hieman huolettavat. Muuten Lukolla on hyvä mahdollisuus mennä niin sanotusti päätyyn saakka. Siis SM-finaaliin, toista kertaa seurahistoriassa.

Pienimmän liigakaupungin seura on kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista. Lukko pystyy kokoamaan kaudesta toiseen joukkueen, jolla voi uskottavasti tavoitella mitalisijoja.

“Helppo Lukon on touhuta, kun RTK-Palvelu siivoaa suuret tappiot”. Tuon happaman lauseen olen kuullut satoja kertoja. 

Turha siitä on hernettä nenään vetään, tottahan se on. Lukko Oy:n liiketulos on käytännössä joka vuosi tappiollinen, mutta seurayhtiö pysyy pystyssä konserniavustuksen ansiosta. 

Menettely on täysin laillinen ja itse asiassa yleinen yritysmaailmassa. Saman omistajan hyvin pyörivän firman tuottoja voidaan käyttää vaikkapa toisen firman investointeihin tai uusien bisnesten alkuvaiheen rahoitukseen.

Contineo-konserniin kuuluvat RTK-Palvelu, RTK-henkilöstöpalvelu ja Lukko Oy. Viime mainitulle tämä rakenne turvaa mahdollisuuden tehdä hyvää tulosta. Ainakin, jos tulos mitataan mitaleina, eikä euroina.

Valtakunnalliseksi laajentunut RTK on tehnyt melko tasaisesti viitisen miljoonaa euroa liikevoittoa vuosittain. Eikä Lukon tarvitse pelätä, että sille suosiollinen konserniavustus loppuisi. Contineon kun omistavat Raumalaiskiekkoilun Tuki ry, Lukko-säätiö ja Rauman Lukko ry.

Bonde on “kultakettu” Lukon kumppaniverkostossa. (Kuva Lukon somesta)

RTK-näkökulma jättää varjoon hyvin merkittävän asian. Talousalueen kokoon suhteutettuna Lukolla on valtavan paljon kumppaniyrityksiä, joita ennen sponsoreiksi kutsuttiin.

Tämä verkosto kerryttää huomattavia summia Lukolle. Ja mikä yhtä lailla tärkeää: tuo katsojia firmojen kausikorteilla ja lipuilla Äijänsuolle. Sekä pitää liigakiekon puheenaiheena kahvipausseilla ja asiakastapaamisissa.

Tuoreita lukuja en löytänyt, mutta SM-liigan vanhoissa mediapaketeissa Lukkoa suurempia markkinointituottoja näyttivät vain HIFK ja Kärpät.

Vanhan Rauman uusi asemakaava saatiin pakettiin. Samoin Raatihuone, jota parhaillaan remontoidaan. (Kuva: Janne Rantanen)

Vanhan Rauman kaava hyväksyttiin vihdoin viimein. Aika olikin uudistaa, sillä vanha oli vuodelta 1981. Jopa matalassa Raumanjoessa on paljon vettä sen jälkeen virrannut ja maailma ympärillä muuttunut.

Melkein eniten raumalaisia kaavassa puhutti Kauppatori. Miten sitä voi kehittää paremmin ajan tarpeita vastaavaksi? Mikä sopii Vanhaan Raumaan ja mikä ei? Nykyiset purettuja taloja markkeeraavat korkeat katokset – tai ehdotettu toripaviljonki?

Ei uutta auringon alla. Tori kirvoitti kielenkantoja myös reilut sata vuotta sitten, kun asemakaavaa laadittiin. Raastuvantori laajennettiin vaiheittain taloja purkamalla kauppatoriksi, kun tila loppui kesken. Hyvin voi kehitystä verrata vaikka nykyiseen Prismaan.

Tuolloin 1910-luvulla kiisteltiin siitä, sopiiko kauppatori Vanhaan Raumaan. Aika monet olivat rakennuttamassa uutta isompaa toria muualle. Torin paikaksi ehdotettiin ainakin Savilanketoa. Olisivat talot säästyneet – mutta toisaalta kauppaa siirtynyt ”Uuden Rauman” liikkeille.

Nyt hyväksyttyyn kaavaan sisältyy mahdollinen toripaviljonki. Mikäli sellainen rakennettaisiin (en usko), kyse olisi paluusta vanhaan: 1900-luvun alussa Raastuvantorilla seisoivat kaupungin pystyttämät katoksin varustetut kauppahallit.

Lehtialan rakennejärjestelyt jatkuvat. Viime viikolla kerrottiin, että Kaleva ja I-Mediat yhdistyvät. Lisää sanomalehtitalojen kauppoja on varmasti tulossa.

Kymmenisen vuotta sitten perustettiin Lännen Media. Sen alkuperäisistä osakaslehdistä Kalevan hoteisiin on päätynyt jo viisi (Kaleva, Lapin Kansa, yhdistetyt Ilkka ja Pohjalainen sekä lakkautettu Pohjolan Sanomat). Sivusta seuraaja ei yllättyisi, jos Keskipohjanmaa ja sen ostama Kainuun Sanomat täydentäisivät Kalevan pohjoisen suoran – varsinkin, kun Ilkka omistaa jo 30 prosenttia Keparista ja Kainarista.

Sanoman omistukseen ovat siirtyneet Aamulehti, Satakunnan Kansa ja matkan varrella Lännen Mediaan liittynyt itsenäisenä lehtenä lopetettu Länsi-Suomi. Keskisuomalaisen tallissa ovat Hämeen Sanomat ja sen siipien alla ilmestyvä Forssan Lehti.

Läme-lehdistä vain Turun Sanomat jatkaa yksin. Turkkari on pystynyt leikkaamaan kulujaan niin, että se on tehnyt hyvää tulosta. 

Salmisaaren hiilivoimala ei enää ole pääkaupungin häpeäpilkku. (Kuva: Helen)

Kivihiilen aika päättyi Helsingin energiantuotannossa viikko sitten. Helsingin päästöt vähenivät 30 prosenttia, Helenin viimeinen hiilivoimala sammutettiin. Vain kolme vuotta sitten Helenin kaukolämmöstä 64 prosenttia tehtiin kivihiilellä.

Hiili on korvattu lämpöpumpuilla, sähkökattiloilla, energian varastoinnilla, hukkalämpöjä hyödyntämällä ja kestävällä bioenergialla.

Raumaster oli osaltaan tekemässä vihreää siirtymää. Helen tilasi raumalaisyhtiöltä suuren projektikokonaisuuden, kun Salmisaaren lämpölaitos päätettiin muutttaa puupellettejä polttavaksi.

Maakuntajohtaja Kristiina Salonen puhui uuden Taidetalon avajaisissa. RaumArsin puheenjohtaja Jere Lahdenperä kuunteli mielissään. (Kuva: Janne Rantanen)

RaumArs tunnetaan taiteilijavieraistaan. Rauman residenssissä on asunut kai satoja taiteilijoita, jotka ovat tehneet Raumalla taidetta – usein yhdessä paikallisten kanssa. RaumArsin jälkiä näkee kaupungissa monessa paikassa, jos osaa katsoa.

Hiljattain residenssi muutti Vanhasta Raumasta Sepän taloon, joka seisoo kirjaston ja teatterin välissä. Kun naapurissa on myös Karin kampus, voidaan puhua melkoisesta kulttuurikeskuksesta.

Upeasti kunnostetuissa tiloissa toimii nyt myös galleria, jonka avajaisia vietettiin viime viikolla.

Kerro aiheidea tai anna palautetta: janne.rantanen@bonde.fi