Rauman seudun elinkeinoelämän vaalitilaisuuden sain juontaa viime viikolla Karin kampuksella. Paikalla oli myös parisenkymmentä kunta- ja aluevaaliehdokasta. Puheenvuorojen ja paneelikeskustelun jälkeen oli helppo vetää yhteen: nykyisin ymmärretään hyvin, että yrityksillä on ratkaiseva rooli hyvinvointimme turvaamisessa. Kuntatalous tehdään suurimmalta osin yrityksissä.

Teknologiateollisuuden aluepäällikkö Leena Wartiainen toi tilaisuuteen hyviä uutisia: kauan odotettu suhdannekäänne on tapahtunut. Tuotanto ja tilauskanta ovat pitkästä aikaa kasvussa. Satakunnassa Teknologiateollisuus työllistää suoraan 13 000 ihmistä ja välillisesti noin 27 000.

Kuopasta ei kuitenkaan ampaista jyrkkään nousukiitoon.

Suhdannekäänne tulee tuskin olemaan kuin samppanjapullon korkin poksahdus, vaan ehkä limsapullon avaamisen pieni sihaus. Mutta suunta on vihdoin kohti parempaa. Niin tilannetta kuvasi Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras tiedotteessa.

Kuva ei ole huonosti rajattu, vaan punaista vahvaa terästä on aseteltu tarkoituksella etualalle. RMC halusi näyttää presidentti Alexander Stubbille, että Rauman telakalla on oma teräs- ja lohkotehtaansa. (Kuva: Janne Rantanen)

Tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili viime viikkona Raumalla. Puolustusvoimien ylipäällikkö halusi tutustua Merivoimien alusten rakentamiseen. Monitoimikorvetti, joka lasketaan vesille keväällä, teki ilmiselvästi suuren vaikutuksen Stubbiin. Ensi vuonna on parhaimmillaan kolme korvettia samanaikaisesti työn alla Rauman telakalla.

RMC käytti tilaisuuden hyväkseen ja esitteli myös osaamistaan ja resurssejaan jäänmurtajien rakentajana. “Olemme ainoa telakka Suomessa, jolla on kyky toteuttaa koko laiva suunnittelusta luovutukseen saakka samalla alueella. Tätä kokonaisuutta kävimme läpi perusteellisesti”, sanoi toimitusjohtaja Mika Nieminen.

Stubbista suomalainen meriteollisuus saa arvokkaan markkinointivahvistuksen, sillä USA, Kanada ja Suomi tekevät yhteistyötä jäänmurtajien tiimoilta.

Suuria mahdollisuuksia, mutta myös uhkia. USA ja Kanada haluavat rakentaa sotalaivoiksi laskettavat murtajat kotimaassa. Eniten niitä kiinnostaa suomalainen tietotaito ja suunnitteluosaaminen.

RMC voi myös päästä osaksi Euroopan puolustusteollisuuden buumia. Siinäkin Stubb pystyy ovia avaamaan. ”Nyt on oikea aika telakan ja valtion promotoida tätä rakentamisen kyvykkyyttä”, sanoi Nieminen Uutisraumalle.

Osuipa hyvään saumaan! Presidentin vierailu Rauman telakalla nimittäin. Vain kolme päivää myöhemmin Stubb tapasi Donald Trumpin Yhdysvalloissa. Presidentit tapasivat aamiaisella, pelasivat kierroksen golfia ja lounastivat yhdessä.

Presidentin kanslian tiedotteen mukaan vierailun aikana keskusteltiin muun muassa Suomen ja Yhdysvaltojen suhteista sekä ajankohtaisista ulkopoliittisista kysymyksistä, erityisesti Ukrainasta.

Trump kertoi somepäivityksessään, että keskusteli Stubbin kanssa myös jäänmurtajahankinnoista. Raumalaisittain onneksi Stubbilla oli tuoretta tietoa myös RMC:n osaamisesta.

Viimeisen laulun, siis J. Karjalaisen biisin, soitti Kalle Talonen viime perjantaina ennen aamukymmentä Radio Suomessa. Ylen aluelähetykset vähenevät ja alueet ovat entistä laajempia, niitä on vain neljä.

Läntisen alueen toimituksia ovat Kokkola, Vaasa, Seinäjoki, Tampere, Pori, Rauma ja Turku. Tämän alueen paikallisuutispäällikkönä aloittaa tänään Teijo Valtanen. Tuttu mies, olimme Länsi-Suomen kesätoimittajia suvella 1984. Valtanen on tehnyt hienon uran valtakunnan medioissa. Työt ovat pitäneet miehen pääkaupunkiseudulla, mutta Rauma ja etenkin Lukko on aina lähellä sydäntä.

Irtisanomisten lisäksi Yle säästää lopettamalla useita ohjelmia. Yksi leikkuriin joutuneista on Jääkiekkokierros, jolla on pitkät perinteet. 1990-luvun alussa kuuluin Ylen selostajarinkiin parin vuoden ajan. Silloin muuten maakuntaradiot lähettivät SM-liigan ottelut kokonaan. Minä selostin Äijänsuon yläparvelta Lukon kotimatsit, Jouko Färd Ässien kotipelit.

Vanha Rauma Yhdistyksen puheenjohtaja Kari Kallonen on arvostellut tänään hyväksyttäväksi tulevaa asemakaavaa liian tiukaksi muun muassa sisätilojen suojelun osalta. (Kuva: Janne Rantanen)

Vanhan Rauman asemakaava, jota on työstetty vuosikaudet, hyväksyttäneen tänään maanantaina kaupunginvaltuustossa. Varmaa se ei ole, sillä kaupunginhallituksessa äänet menivät 6-3. Uutta kaavaa on kritisoitu muun muassa liian pitkälle menevästä sisätilojen suojelusta.

Kaavoitusjohtaja Juha Eskolinin mukaan suojeluvaatimus ei ole niin rankka kuin monissa mielipiteissä on kuvattu.

”Kaikenlaiset kylppäri- ja keittiöremontit sallitaan. Sisäpintoja saa vuorata haluamallaan tavalla, kunhan ei hävitetä arvokasta osaa sieltä alta. Joku voi myöhemmin ottaa sen esiin jos haluaa”, vastasi Eskolin kysymykseeni Raumaplus Live -illassa teatterilla.

Satakunnan Kansa uutisoi, että Rauman valtuutetut saivat viime viikolla Vanha Rauma Yhdistyksen vetoomuskirjeen. Siinä nostetaan esille erityisesti sisätilojen suojelu. ”Meillä on jo hyvin toiminut suojelukaava ja suojellut rakennukset, Vanha Rauma ei kaipaa suojelutahtoa tukahduttavaa museokaavaa”, viestissä todetaan.

Vetoomuksessa muistutetaan valtuutettuja, että lain mukaan kaupungille voi syntyä mittava korvausvelvollisuus.

Liitänpä tähän vielä Kari Kallosen haastattelun.

Kuinka kauan värjötellään vielä kirkon kupeessa ulkosalla bussia odottamassa? Sitä kysyi juontajaparini Risto Leino teatterilla kaupunginjohtaja Esko Poikelalta. Vanha linja-autoasema purettiin aikoja sitten. Uuden piti tulla kauppakeskukseen, mutta sitä ei kaiketi koskaan rakenneta.

Kauppakeskustontti siirtyi juuri kaupungin omistukseen, joten uutta asemaa voisi ruveta pykäämään. Poikela arvioi, että kolmisen vuotta saataneen vielä odottaa. Hän tarkensi, että perinteistä linja-autoasemaa ja tavaraterminaalia tuskin enää tehdään.

”Saattaa olla kahvilatila, esimerkiksi pikaruokaketjun paikka, johon sitten sijoitellaan odotustiloja ja vessat”, hahmotteli kaupunginjohtaja.

Rauman linja-autoasema valmistui vuonna 1963 ja purettiin vuonna 2019. (Kuva: Janne Rantanen)

Kansien välistä. Juha Malinen on valmentanut kahdeksaa Veikkausliigan joukkuetta, nuorten maajoukkuetta ja ulkomailla sekä toiminut Ylen asiantuntijana. Ammattivalmentajan ura alkoi kuitenkin Rauman Pallosta, joka tarjosi oululaiselle ”varsin asiallisen sopimuksen, taloudellisesti jopa paremman kuin seuraavat sopimukseni ykkösdivarissa ja Veikkausliigassa.

Niin Malinen tuli vuonna 1990 Raumalle, jossa ei ollut koskaan ennen käynyt. Mukanaan Oulusta valmentaja toi kaksi nuorta lupaavaa pelimiestä. Antti Niemestä ja Mika Nurmelasta tuli myöhemmin A-maajoukkueen luottomiehiä.

Pian hommat alkoivat tökkiä. Malinen valittiin poikamaajoukkueiden vetäjäksi, minkä takia hänelle tuli poissaoloja Raumalta. Lisäksi RPallon kokeneet pelaajat kritisoivat Malista. Juhannuksen maissa joukkue äänesti valmentajavaihdoksen puolesta. ”Se oli täysin ainutlaatuinen kuvio. Pelaajat äänestivät, onko luottamusta Juhan metodeihin. Ihan kuin jossain parlamentissa. Äänet menivät 19-3 Juhaa vastaan”, kertoi Nurmela Malisen kirjassa Valmennuksen pidempi oppimäärä.

Pari kertaa olen Niemen ja Nurmelan kanssa tapauksesta puhunut. Ainakaan silloin he eivät tienneet kuka oli se kolmas Malista tukenut RPallon pelaaja.

Lapset tempaistaan liian aikaisin aikuisten maailmaan, sanoo Malinen kirjassaan. Ikäluokkien pienentyessä pitäisi olla entistä tarkempia lasten valmentamisessa.

”Pitäisi miettiä mitä vaikkapa kymmenvuotias lapsi pystyy hahmottamaan ja mitä ei ja miksi hän on ylipäänsä lähtenyt pelaamaan jalkapalloa. Sitten voi myös miettiä, miksi urheilun harrastaminen lopetetaan keskimäärin yhdentoista vuoden iässä”, sanoo Malinen, jolla on opettajan koulutus.

Niinpä.

Kerro aiheidea tai anna palautetta: janne.rantanen@bonde.fi