Rajavartiolaitoksen rakenteilla oleva uusi ulkovartiolaiva putosi hallitsemattomasti veteen puolalaisella telakalla helmikuussa. Toisella yrittämällä vesillelasku Gdanskin telakalla onnistui viime viikolla.

Laivan runko hinataan Rauman telakalle tällä viikolla. RMC jatkaa epäonnistuneen vesillelaskun seurauksena syntyneiden vaurioiden korjaamista.

Samalla aluksen kansirakenteita edistetään suunnitelman mukaisesti. Arvioitu telakointiaika on kaksi kuukautta. Sen jälkeen vartiolaiva siirretään Uudenkaupungin telakalle varusteltavaksi.

Rajavartiolaitokselle rakennetaan kaksi Turva-luokan ulkovartiolaivaa. Niistä ensimmäisen on määrä valmistua tänä vuonna, toisen ensi vuoden puolella. Rajalla on käytössä kolme ulkovartiolaivaa, joista vain vuonna 2014 Raumalla valmistunut Turva on ajanmukainen. Uudet vartiolaivat ovat suorituskyvyltään merkittävästi parempia kuin vanhat.

Rauman kaupunki puolestaan tiedotti, että tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee Raumalla ensi viikolla. Päivän ohjelmaan kuuluu myös käynti telakalla.

Rauman kaupunginhallitus käsitteli maanantaina esitystä, jonka mukaan Rauma olisi valmis maksamaan korkeintaan noin kaksi miljoonaa euroa vuosittain henkilöjunaliikenteen palauttamiseksi.

Rauman tavoitteena on, että henkilöliikenne Tampereelle alkaisi syksyllä 2027. Julkisen tuen tarpeeksi arvioidaan kaikkiaan reilut kolme miljoonaa euroa.

Tässä kohdassa lienee paikallaan huomauttaa, että ilman julkista tukea suurin osa Suomen henkilöliikenteen reiteistä lakkautettaisiin. Esimerkiksi Porin-radan lipputulot eivät riitä kattamaan kustannuksia.

Junarata meillä on valmiina ja hyvässä kunnossa. Tavarajunia kulkee päivittäin, onhan Rauma Suomen suurimpia vientisatamia ja metsäteollisuuskeskittymiä. Itse asiassa tavaraliikenne on niin vilkasta, että se asettaa rajoituksia henkilöjunien aikatauluille.

*Tällaisilla lättähatulla meikäläinen kulki Rauman ja Tampereen väliä opiskeluvuosina 1980-luvulla. (Kuva Mika Honkasen Rauma-kalenterista)*

Miksi Rauma ylipäätään olisi valmis maksamaan henkilöjunista? Sitä kysyin junahankkeen veturiksi nimetyltä Tomi Suvannolta viime syksynä.

”Saavutettavuus on se juttu. Nyt yhteydet Tampereen suuntaan ovat heikot, mutta rata on valmiina. Tavarajunathan kulkevat tuossa joka päivä. Jos junalla pääsisi Tampereelle nopeammin kuin bussilla, niin matkustajia varmasti löytyisi. Jossain määrin tämä on kaupungille myös imagokysymys”, kuului vastaus.

Matkustaja voisi Tampereella vaihtaa muihin juniin. Esimerkiksi Helsinkiin pääsisi Raumalta noin kolmessa ja puolessa tunnissa. Se antaisi vaihtoehdon omalla autolla tai bussilla Stadiin matkaaville.

Pori-Tampere-radalla tehdään noin 360 000 junamatkaa vuosittain. Rauman potentiaali voisi olla noin 100 000 matkaa. Jos kuulostaa paljolta, niin noissa luvuissa on mukana kaikki matkustajat reitin varrelta. ”Jos Raumalta lähtisi suora juna Tampereelle, merkittävä osa matkustajista nousisi vaunuihin Sastamalasta ja Nokialta”, kertoi Suvanto.

*Rauman kaupunki irrotti toimialajohtaja Tomi Suvannon vuoden ajaksi henkilöjunahankkeen erityisasiantuntijaksi. (Kuva: Janne Rantanen)*

Jossain määrin imagokysymys, totesi Suvanto haastattelussani viime syksynä. Tämä näkökulma oli mukana kaupungin tiedotteessa viime viikolla. ”Rauma on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki, jonne ei tule henkilöjunaliikennettä”, huomautti erityisasiantuntija Suvanto.

Käytin samaa argumenttia tällä kolumnipalstalla viisi vuotta sitten. Jos tarkkoja ollaan, niin siinä ajassa Raumaa suuremmaksi Porvoon ja Lohjan seuraksi on kasvanut myös Nurmijärvi.

Silti pidän kiinni vanhasta väitteestäni: Rauma on käytännössä Suomen suurin kaupunki, johon ei henkilöjunalla pääse.

Käytännössä? Olennainen ero Lohjaan, Porvooseen ja Nurmijärveen on, että niistä pääsee joka tapauksessa helposti Helsinkiin. Bussilla noin tunnissa.

Perustellusti voi myös väittää, että Rauma on tärkein kaupunki, johon ei junalla pääse. Täällä on isoja teollisuusyrityksiä ja paljon opiskelupaikkoja.

Hyviä uutisia, kiitos paljon! Kauppalehti alkoi koostaa uutiskirjettä, johon on niputettu hyviä uutisia Suomen taloudesta ja suomalaisista firmoista. On tärkeää iloita onnistumisista, todettiin saatekirjeessä.

Todellakin!

Epävarmoina aikoina, kun uhkaa ja riskiä tuntuu tulevan idästä ja lännestä, monet tutut ovat kertoneet alkaneensa vältellä uutisia. Ovat kyselleet tutulta toimittajalta, miksei valita enempää positiivisia tai neutraaleja uutisia.

Median pitää kertoa ikävistä asioista peittelemättä, se on selvä. Mutta mielestäni yhtä tärkeää on tuoda huonojen uutisten rinnalle muita. Näin kuva maailmanmenosta tasapainottuu. Ei kaikki ole menossa päin peetä.

*Turku rakennuttaa Aurajoen rantaan, teatterin viereen, musiikkitalo Fuugaa. (Kuva: Janne Rantanen)*

Ennen kaikki ei ollut paremmin. Oikeastaan useimmat asiat olivat huonommin.

Itse olen yrittänyt pitää tulevaisuususkoa yllä ajattelemalla kotikaupunkini historiaa. Raumahan perustettiin vuonna 1442. Täällä ovat koetelleet kulkutaudit, tulipalot, sodat, kadot, lamat ja vaikka mitkä. Mutta aina on kaupunkielämä jatkunut – ja kehittynyt.

Samaan tapaan puhuu Turun pormestari Minna Arve maamme vanhimman kaupungin valmistautuessa 800-vuotisjuhliinsa. Pitkä historia vahvistaa luottamusta siihen, tästäkin selvitään.

Viime lauantaina rotarien tilaisuudessa puhuneella Arvella oli muuten hyvä pointti. Kaupunki ei vain muutu, sitä muutetaan. Pormestaria kuunnellessamme virastotalon isoista ikkunoista näki, miten musiikkitalo Fuugaa rakennettiin.

Fuugasta Arve ja Turku ovat ylpeitä. Kulttuurissa on vetovoimaa ja musiikkitalossa vau!-vaikutusta. Kattoterassilta pääsee katsomaan Aurajoen maisemia pääsylippua ostamattakin.

Kauppalehden ensimmäinen hyvien uutisten kirje sisälsi linkin muun muassa siihen hyvään uutiseen, että Steady Energy sai 22 miljoonaa euroa uutta rahoitusta. Nyt yritys voi rakentaa täysimittaisen pilottilaitoksen. Steady Energy uskoo johtavansa kisaa siitä, kuka saa ensimmäisenä maailmassa käyntiin yksityisen kaupallisen pienydinvoimalan.

”Pian pääsemme siirtämään vuosien insinöörityön kotimaisen teräksen muotoon ja näyttämään, miten pienydinvoimalla tuotetaan puhdasta lämpöä ja päästöttömästi”, sanoo Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman.

Rahtikontin kokoinen voimala tuottaa 50 megawatin teholla lämpöä, joka sopii kaukolämpöön ja teollisiin prosesseihin.

Rauman Lukko voitti SM-liigan runkosarjan vasta toisen kerran seurahistoriassa. Kun Lukko viimeksi runkosarjan voitti, se voitti myös suomenmestaruuden. Edessä on jännittävä kiekkokevät. (Kuva: Janne Rantanen)

Sinikeltainen kevät. Rauman Lukko ylsi lopulta vähän yllättäen jääkiekon SM-liigan runkosarjan ykköseksi. Yllättäen sikäli, että joukkue menetti välillä vahvan pelivireensä. Sen jälkeen rivistä putosivat vielä ykköspakki Eric Gelinas ja kultakypärä Sebastian Repo.

Erinomainen menestys runkosarjassa takasi Lukolle paikan ensi kauden Mestarien liigaan (CHL) sekä vielä tärkeämpänä pitkän lepo- ja valmistautumisajan neljännesfinaaleihin. Tuleva vastustaja kamppailee sitä ennen kolmesta viiteen kovaa pudotuspelimatsia.

Raumalla nähdään varmasti yhteisöllinen sinikeltainen kevät. Sinikultaisuuteen on pitkä matka. Sarja on tasaisempi kuin aikoihin. Selvää mestarisuosikkia on vaikea osoittaa. Mestaruuteen vaaditaan vähän tuuria ja onneakin.

Kärkinelikkona voi pitää Ilvestä, Lukkoa, KalPaa ja HIFK:ta. Kauden poikkeuksellisuudesta kertoo paljon, että suurin ennakkosuosikki Oulun Kärpät jäi sijalle 13 ja pelit päättyivät viime viikonloppuun.

*Viikko sitten kirjoitin Äijänsuon alueen kaavaehdotuksesta. Uimahallin ja paloaseman purkaminen alkanee elokuussa. (Kuva: Janne Rantanen)*

Äijänsuon alueen asemakaavasta kirjoitin viikko sitten. Uudessa kaavaluonnoksessa katsotaan Rauman tärkeintä vapaa-ajan vetovoiman aluetta kokonaisuutena. Oikeastaan ensi kertaa vuosikymmeniin. Pitkään uudet rakennukset vain sijoitettiin helpoimpaan paikkaan. Lopputulos on liikkumisen, turvallisuuden ja toiminnan vinkkelistä vain välttävä.

Jäähallin laajennuksen yhteydessä jalkapallostadion on saamassa uuden, paremman paikan ja kauan kaivatut pukutilat.

Näkyvä muutos alkanee elokuussa, kun uimahallia ja paloasemaa on tarkoitus ruveta purkamaan. Niiden tilalle on suunniteltu muun muassa katettua ulkokuntosalia. Samalla saadaan uusi kulkuyhteys Karin kampukselle, joka on olennainen osa urheilukeskusta.