20.1.2025
Viikon varrelta: Olipa melkoinen viikko, Raumalla kyllä tapahtuu
Tällä kertaa on suorastaan runsaudenpulaa (uutis)aiheista, joita voisi käsitellä viikkokolumnissa. Rauman seudulla tapahtui paljon, enimmäkseen hyviä asioita. Ja mikä parasta, putkessa on lisää positiivisia juttuja.
Viime viikon paikallinen uutispommi oli kauppakeskushankkeen virallinen kaatuminen. Viitisentoista vuotta Raumalla on aiheesta väitelty. Monet ovat odottaneet innolla, että tännekin kunnon kauppakeskus saataisiin, lähimmät kun ovat Raisiossa ja Porissa. Mutta paljon on kuulunut myös varoituksen sanoja. Eniten on pelätty miten kävisi Vanhan Rauman erikoisliikkeiden.
Ganal-työnimellä kulkenut kauppakeskus oli alkujaan Skanskan jättihanke, johon sisältyi kerrostalorakentamista samoille tonteille. Skanskan luovuttua projektia veti Reale, joka monien vastoinkäymisten jälkeen heitti viimein pyyhkeen kehään. Syiksi mainittiin muun muassa koronakriisi ja uudisrakentamisen kustannusnousu.
”Emme yksinkertaisesti saaneet kauppakeskusta liiketaloudellisesti kannattavaksi useista erilaisista suunnitelmista huolimatta”, totesi Realen kiinteistöjohtaja Matti Lähteenmäki.
Rauman kaupunki osti ydinkeskustan tontit Realelta. Vielä saanemme odottaa muutaman vuoden ennen kuin uutta puretun vanhan Sokos-tavaratalon paikalle nousee. Uuden kaavan laatiminen ja hyväksyminen vie aikansa – ja ennen kaavoitusta pitää päättää mitä kaupungintalon viereen Kanalin rannalle, Vanhan Rauman portille, halutaan.
Tämän kolumnin pääkuvassa näkyvät puheena olevat uutta rakentamista odottavat tontit.

Keskuspuistossa luistellaan. Uusi jääpuisto tuo elämää Rauman keskustaan. Jääpuisto on tunnelmallisesti valaistu tekojää, jolla luistellaan ilman mailoja. Sijainti on mainio. Läheltä löytyvät keskustapalvelut ja paikallisbusseillakin pääsee.
Raumalaisena veronmaksajana iloitsen siitä, että noin 1,3 miljoonan euron kustannuksista puolisen miljoonaa on yksityistä rahaa. Kaupungin ja valtion lisäksi kun euroja likoon laittoi myös Lukko-Säätiö.
Jääpuiston avajaiset ajoitettiin fiksusti Lumen-valotaideviikolle. Lumen-iltoina Rauman keskustassa oli todella paljon ihmisiä liikkeellä. Lumen piristää hienosti tätä pimeää vuodenaikaa. Että kun kiittämään ruvettiin, niin kiitos Lumenin päätukijoille eli Rauman Energialle ja Osuuskauppa Keulalle.
Kolmas koulu nousee. Olen tällä palstalla hehkuttanut Karin kampusta, johon kuuluvat peruskoulu, kansalaisopisto, musiikkiopisto, nuorisotilat, suuri kaikille avoin aulatila, liikuntasali ja uimahalli. Näistä viime mainittu on vielä koekäytössä.
Rauma rakentaa kouluja rivakkaa tahtia. Hjalmar Nortamon peruskoulu aloitti upouudella Karin kampuksella viime syksynä. Uotilassa, entisen maalaiskunnan puolella, valmistuu uusi alakoulu-päiväkoti-kirjasto hyvää vauhtia.
Ensi kuussa on käynnistymässä vielä Nanunkallion rakentaminen. Purettujen Aronahteen ja Nanun koulujen paikalle tulee kymmenisentuhatta neliötä viiteen eri rakennukseen: päiväkoti, eskari, alakoulu, iltapäiväkerho, keittiö ja liikuntasali. Pihalle tehdään urheilukentät sun muut.
Kun Nanunkallio kahden vuoden päästä otetaan käyttöön, suljetaan Kourujärven koulu sekä väistötiloissa toimiva Nanun koulu.

Suuria satsauksia. Kaupungin onneksi isoja investointeja Raumalle suunnittelevat myös monet yritykset. Toteutuessaan nämä projektit tuovat kaivattuja uusia työpaikkoja, uusia toimialoja ja kerryttävät veropottia mukavasti.
Satakunnan Kansa uutisoi, että pakkaustehtaan rakentaminen Rauman sellutehtaan yhteyteen näyttää etenevän. Metsä Spring hakee ympäristölupaa kallion murskaukselle Muoto-tehdasta varten. Tehdas olisi satojen miljoonien eurojen investointi.
Fortumilla on esiselvityksessä datakeskuksen rakentaminen Rauman Lakariin. Datakeskuksia tarvitaan lisää, kun yhteiskunnan digitalisoituminen etenee. Kehitystä kiihdyttää erityisesti nopeasti yleistyvä generatiivinen tekoäly, joka vaatii raskasta laskentatehoa.
Rauman satamassa on vireillä useampi hyvin mielenkiintoinen hanke. Norsk e-Fuel varasi Ulko-Petäjäksestä 14 hehtaaria maata laitokselle, joka valmistaisi synteettistä polttoainetta lentokoneille. Lentoliikenteeseen on tulossa maanteiltä tuttu sekoitevaatimus.
Rauman Satama hakee parhaillaan poikkeuslupaa Järviluotoon sijoittuville vihreän siirtymän hankkeille. Puhutaan isoista teollisuuslaitoksista, joista ensimmäinen tuottaisi sähköisiä polttoaineita.
”Tämä on suuri mahdollisuus Raumalle ja koko maalle, erinomainen paikka päästä mukaan uuteen vihreään energiabisnekseen. Suomi tarvitsee tällaisia työllistäviä ja verotuloja kerryttäviä vientihankkeita, joilla nostetaan jalostusarvoa”, sanoi Rauman Sataman toimitusjohtaja Janne Virta tiedotteessa.
Täällä ainakin on peukut pystyssä, että ely-keskus näyttää vihreälle siirtymälle vihreää valoa. Niin Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiivi ohjeistaa.
Lankin takaa. Valtakunnan mediassa suitsutettiin viime viikolla Rauman Lukkoa (melkein) enemmän kuin koskaan. Lukko nousi SM-liigan ykköspaikalle ja monen asiantuntijan silmissä yhdeksi mestarisuosikiksi. Lukko on voittanut nyt yhdeksän ottelua peräkkäin.
Eikä siinä kaikki. Lukko oli ykkösenä myös A- ja B-nuorten SM-sarjoissa. Se on melkoinen näyttö pienimmän liigakaupungin seuralta.
Ylen urheilutoimittaja Jussi Paasi nosti esille vielä tärkeämmän näkökulman: ”Raumalaiskiekkoilun tuki ry on tehnyt korvaamattoman palveluksen junnukiekolle. Raumalla jääkiekon harrastaminen on moneen muuhun seuraan verrattuna suorastaan puoli-ilmaista.”
Lukko pelaa keskiviikkona Espoossa. Perjantaina ja lauantaina Lukko kohtaa Ässät kahdesti ulkojäällä Porissa. Täytyyhän sellainen harvinaisuus käydä todistamassa, ensimmäinen kerta jopa tällaisen setämiehen elämässä.
Vuoden urheilijaksi valittiin ensi kertaa jääkiekkoilija, joukkueensa kapteenina NHL:n mestaruuspokaalia nostamaan päässyt tamperelainen Aleksander Barkov. Kakkoseksi sijoittui jalkapalloilija, joukkueensa kapteenina Saksan mestaruuden voittanut turkulainen Lukas Hradecky.
Barkovin valinta palautti meikäläisen mieliin Vuoden urheilija -äänestyksen vuonna 1990. Jääkiekkoilija Jari Kurri oli voittanut NHL:n viidennen kerran. Kurri saikin eniten ykköstiloja urheilutoimittajien äänestyksessä, mutta jäi pisteissä kakkoseksi.
Vuoden urheilijaksi valittiin Päivi Alafrantti. Hän voitti naisten keihäänheiton EM-kisoissa dramaattisella tavalla. Alafrantin kaikki heitot karsintakisassa hylättiin, mutta Suomi teki protestin. Kuvanauhalta oli todistettavissa, että viimeinen yritys oli sittenkin laillinen. Oli muuten melkoinen karsinta, sillä Heli Rantanen pääsi finaaliin samalla tavalla. Riittävän pitkä heitto ei ollutkaan yliastuttu.
Finaalissa Alafrantti paransi omaa ennätystään yli kahdella metrillä ja otti yllätysvoiton. ”Yhden heiton ihme” oli aika monen sporttijournalistin arvoasteikolla selvästi suurempi saavutus kuin Stanley Cupin mestaruus avainroolissa kausi toisensa jälkeen. Olipa heitäkin, jotka jättivät joukkueurheilijat kokonaan pois listoiltaan!
Ensimmäinen Vuoden urheilijaksi valittu joukkuelajien edustaja oli Jari Litmanen vuonna 1995. Lahtelainen oli avainroolissa Ajaxin voittaessa jalkapallon Mestarien liigan. Hänet arvostettiin tuolloin Euroopan kolmanneksi parhaaksi futariksi. Näillä saavutuksilla Litmanen nousi nipin napin ohi kävelyn maailmanmestari Valentin Konosen.
On joukkuelajien arvostus noussut aika lailla.
Viikon varrelta
