Viikon varrelta: Mediatalot jättävät huonoon suuntaan muuttuneen X:n

Twitter oli toimittajalle hyödyllinen somepalvelu. Sieltä löysi usein uutisia nopeimmin. Tiedotteita julkaisivat yritykset, yhteisöt ja viranomaiset. Meikäläisen viserryskuplassa aktiivisia olivat monet johtajat, päättäjät, talousvaikuttajat, poliitikot, urheilijat ja journalistit. Keskustelu oli enimmäkseen rakentavaa.

Sitten maailman rikkain ihminen Elon Must osti Twitterin ja antoi sille uuden oudon nimen: X. Outous ei jäänyt nimeen. Valeuutiset, vihapuhe, salaliittoteoriat ja maalittaminen alkoivat peittää alleen asiallisen keskustelun.

Perinteisen megiamogulin tapaan Musk ei tyydy harmaan eminenssin rooliin. Hän ei kuiski kulisseissa, vaan tekee avoimesti ja aktiivisesti konservatiivista politiikkaa. Varallisuutensa vuoksi Muskin sanoilla on painoa myös Donald Trumpin korvissa.

Monet mediatalot ovat jättäneet X:n ja toiset tekevät lähtöä. Kalevan päätoimittaja Antti Kokkonen tiivisti perustelut Suomen Lehdistölle: ”Totta kai keskeinen syy oli se, että X:ssä kukoistaa vihapuhe ja se horjuttaa jo demokratiaa algoritmillaan. Päätös vain vahvistui sen jälkeen, kun on tullut tietoon Muskin halu vaikuttaa eurooppalaisiin vaaleihin.”

Tärkeä pointti löytyi sivulauseesta ”eikä X muutenkaan ollut meille tärkeä”. Käyttäjämäärissä Twitter/X häviää esimerkiksi Facebookille ja Instagramille. Liikenne X:stä medioiden omille sivuille on vähäistä. Puhumattakaan siitä, että se toisi tilauksia.

Kalevan etusivu viime viikolla. Oululainen maakuntalehti julkaisi päätoimittajansa allekirjoittamat terveiset Yhdysvaltojen vastavalitulle presidentille Donald Trumpille sekä hänen tukijoilleen Elon Muskille, Mark Zuckerbergille (Meta) ja Jezz Bezosille (Amazon).

Viikon viestintävinkki. On monenlaisia tapoja ideoida juttuja tai tiedotteita. Yksi käytännössä toimivaksi todettu on ”kuva edellä”.

Varsinkin takavuosina kaupunkilehdessä muistutin itseäni ja muita toimittajia siitä, että ideoinnissa liikkeelle voi lähteä hyvästä kuvastakin.

Hyvät kuvat olivat yksi pienen lehden valteista. Harvalla kaupunkilehdellä oli omaa kuvaajaa. Siksi Uudessa Raumassa pyrimme ottamaan kaiken hyödyn irti Kari Mankosen osaamisesta.

Malliesimerkki kuva edellä -toteutuksesta on Mankosen ikoninen “Jooris joogaa” -kuva. Vuonna 1986 otettu lehtikuva jatkaa elämäänsä pullahtaen esiin milloin missäkin – esimerkiksi viime viikolla SM-liigan sivuilla ja somessa.

Kyse on itse asiassa kuvasarjasta, jossa Ässien hyökkääjä Mark Jooris ajaa “Maukan miinaan” eli Lukon puolustaja Jarmo Kuusiston kuuluisaan perstaklaukseen. Yhdessä kuvista Jooris näyttäisi seisovan päällään.

Oman lehtemme Uuden Rauman lisäksi sarjan kuvista kolme julkaistiin Urheilulehdessä, jonne Mankosen kuvat myin. Jutun kuvien ympärille kirjoitin Kuusistosta, joka oli juuri pelannut Izvestija-turnauksen Leijonissa Timo Jutilan parina. Lantiotaklausta ei Moskovan Luzhniki-hallissa nähty.

“Pelitempo on ensikertalaiselle sen verran hirveä, että kannattaa aloittaa helpommasta päästä”, kommentoi Kuusisto.

Kokoomusryhmyri Matias Marttinen sai vastata kiperiin kysymyksiin Ylen A-studiossa viime viikolla. Marttinen kutsuttiin kommentoimaan ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen ehdotusta uusien ydinvoimaloiden tukemisesta.

Suomen hallitusohjelman mukaan maamme tarvitsee lisää ydinvoimaa. Siksi hallitus on luvannut hyväksyä kaikki (kriteerit täyttävät) uudet ydinvoimalahakemukset sekä edistää niiden rahoitusratkaisuja.

Vaan hiljaista on ollut. Sähkön markkinahinta on nykyisin usein nollalukemissa, mikä syö pohjan Olkiluoto 4:n tai Loviisa 3:n kannattavuudelta. Siksi ministeri Mykkänen ehdottaa ydinsähkölle takuuhintaa, joka saisi isot investoinnit liikkeelle.

Raumalaiskansanedustaja Matias Marttinen yritti selittää, miksi ydinvoimaa kenties kannattaisi tukea veronmaksajien rahoilla. (Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta)

Ydinsähkön takuuhinta on ajankohtainen kiistan aihe muissakin maissa. Ruotsin hallitus haluaa kaksinkertaistaa ydinvoimakapasiteetin. Se tarkoittaisi jopa kahtatoista uutta ydinreaktoria. Siksi länsinaapurimme hallitus aikoo tarjota ydinvoimayhtiöille markkinahintaa halvempia lainoja – sekä atomisähkölle takuuhinnan 40 vuodeksi.

Britanniassa ydinvoimaa rakennetaan hintatakuun turvin. Englannin Somersetissä tehdään kahta OL3-tyypin reaktoria. Tämä Hinkley Point C -projekti on reippaasti myöhässä ja roimasti yli budjetin. Times-lehden mukaan ensimmäinen laitos käynnistyy aikaisintaan vuonna 2029 ja kahden laitoksen yhteishinta on noussut jo 55 miljardiin euroon.

Sekin kuulostaa tutulta, että parhaillaan pelätään, riittääkö ranskalaisyhtiö EDF:llä rahaa viedä projekti maaliin.

Ei siis ihme, että suunnitteilla oleva samanlainen Sizewell C -projekti on vastatuulessa. Sen kustannusarvio on tuplaantunut (nyt 46 miljardia euroa). Tälle hankkeelle brittihallitus on kaavaillut rahoitusta jo rakentamisen ajaksi, ei vain takuuhinnan muodossa.

Baskervillen koira nyt dekkarikomediana Rauman Teatterissa. Toimii yllättävän hyvin. (Kuva: Henna Junnila).

Hauska Holmes. Huumoriversio kaikkein tunnetuimmasta Sherlock Holmes -kirjasta? Sellaista esitetään nyt Rauman Teatterissa. Baskervillen koira on dekkarikomedia, kuvaa teatteri. Sanoisin, että ihan farssin puolella käväistään ajoittain.

Timo Julkunen ja Mona Lehtola esittävät Holmesia ja Watsonia ”normaalisti”, mutta kolme muuta näyttelijää vetävät lukuisat eri roolinsa sketsihahmoina. Se jakaa varmaan katsojien mielipiteitä, mutta me kyllä tykkäsimme.

Kun päivää aikaisemmin istuin samoissa lavasteissa Raumaplus-ohjelmaa tekemässä, hämmästelin esillepanon harmautta ja niukkuutta. Yllätyin positiivisesti, miten hienosti lavastus toimi, kun äänet ja valot tulivat mukaan.

Donald Trump päätti ristiä Meksikonlahden Amerikanlahdeksi. Uusi nimi on alkanut jo esiintyä jenkkiviranomaisten viestinnässä.

Trumpin mukaan Amerikanlahti on ”kukoistava taloudellinen voimavara, joka tulee olemaan keskeisessä asemassa Amerikan tulevaisuuden ja maailmantalouden muovaamisessa ja sillä on ratkaiseva merkitys kansantaloudelle ja kansalaisille”.

Tuota perustelua voisi muuten käyttää yksi yhteen, jos Suomi päättäisi palauttaa Selkämeren Raumanmereksi!

Suomessa vientiteollisuus on keskittynyt länsirannikolle. Satamat ja meriyhteydet ovat elintärkeitä Suomelle, joka on tavallaan saari. Merituulivoima, vetytalous ja vihreä siirtymä avaavat huimia uusia mahdollisuuksia Raumanmeren alueelle.

Selkämerta, aluetta Ahvenanmaan ja Merenkurkun välissä, kutsuttiin aikaisemmin Raumanmereksi. Vasta 1900-luvulla karttoihin alettiin merkitä Raumanmeri (Selkämeri). Jostain syystä sulkumerkit pudotettiin pois. Rauman kaupunki vetosi 80 vuotta sitten Suomen hallitukseen, tuloksetta.

Raumanmeren rantojen suurimmat kaupungit ovat Rauma, Pori, Gävle ja Sundsvall.

Tämän kolumnin isossa pääkuvassa Raumanmerta.

Ässät-Lukko Porin jääpallostadionilla oli loppuunmyyty. (Kuva: Janne Rantanen)

Satakunnan talviklassikkoa on ainakin meikäläisen somekuplassa hehkutettu viime päivät. Rauman Lukko ja Porin Ässät ottivat melkoisen riskin. Järjestämällä paikallispelit normaalisti jäähalleissa seurat olisivat saaneet 10 000 katsojaa ilman lisävaivaa.

Porin jääpallokentällä yleisöä oli noin 5000 enemmän – mutta sen eteen piti tehdä valtavasti ylimääräistä työtä. Kustannuksista puhumattakaan.

Rohkeus palkittiin. Seurat pääsivät plussalle, yhteistyökumppaneille ja katsojille tarjottiin ainutlaatuinen elämys. Melkein kaikki lienevät tyytyväisiä, kun vielä Lukko voitti ensimmäisen matsin ja Ässät toisen.

Positiivista näkyvyyttä tuli roppakaupalla. Televisiossa Lukko-Ässät-ottelua seurasi keskimäärin 400 000 katsojaa. Satakunnan derby oli ykkösaihe Urheiluruudussa ja Tulosruudussa.

Rauman ja Porin kaupungit tukivat tapahtumaa, jota voi pitää malliesimerkkinä satakuntalaisesta yhteistyöstä. Se toimii ja onnistuu, kun ymmärretään, että kummankin pitää saada ja hyötyä.

Viikon varrelta

Tuttuun tapaan vastaan asiallisiin kysymyksiin palstalla.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.