Viikon varrelta: Englanti valtaa alaa, nuoret puhuvat fingelskaa, suomen kieli katoaa?

Nuorten puhe kuulostaa joskus hämmentävältä. Fingliskalta. Siis suomen ja englannin kielten sekoitukselta. Välillä voidaan vaihtaa kokonaan englantiin, kun suomesta ei (muka) tunnu löytyvän sopivaa sanaa.

Yhä useampi opiskelee korkeakoulussa englanniksi. Monilla työpaikoilla englanti on pääkieli. Helpostihan ”lontoonmurre” siinä tarttuu. Sen ymmärrän. Ja kun tätä läppärin (lap top) näppäimistöä nyt katselen, niin pakko tunnustaa. Kyllä meikäläinenkin deletoi, copypeistaa, napauttaa enteriä et cetera. (Ja kirjoittaa viestintää also in English).

Mutta kuusikymppisestä tuntuu erikoiselta, että nuoremmat ajattelevat englannin olevan jotenkin luontevampi tai tarkempi kieli myös tunteista puhuttaessa. Niinkin kerrottiin Helsingin Sanomien mainiossa artikkelissa tästä aiheesta.

Hesarin haastattelema professori löysi selvän syyn englannin suosiolle: ”Englannin näkyvyys on niin valtava. Pelit, some, suoratoisto, anglo-amerikkalaisen kulttuurin vahva asema. Sitä kautta se tulee.” Proffan mukaan kaksi kolmasosaa internetin sisällöstä on englanniksi – ja netissä nuoret nykyisin elävät.

Englanti jyrää, suomi unohtuu ennen pitkää? Höpö, höpö.

Tuossa Hesarin jutussakin kävi niin, että kun toimittaja jututti kahta ysiluokkalaista Vantaan kansainvälisessä koulussa, oppilaat puhuivat pelkkää täydellistä suomea. Nuoret olettivat, että isolle medialle kuuluu puhua niin. Eivät tienneet, että tarkoitus oli tallentaa videolle autenttista teinipuhetta, sitä fingliskaa.

Viime viikolla setämies ilahtui, kun Yle Vegassa puhuttiin euroviisu- eli UMK-karsinnoista. Ensimmäisenä ehdokkaana julkistettiin Neea Riverin biisi.  River tekee musiikkia englanniksi. Kielivalinta on kuulemma vaikeuttanut uran luomista kotimaassa, sillä ala on etenkin popissa keskittynyt niin vahvasti suomenkieliseen musiikkiin.

Hyvä Suomi! Nurmijärveläinen Neea River (oikeasti Jokinen) on oikeassa. Nuoret suomalaiset haluavat kuulla suomeksi laulettua ja höpötettyä musiikkia.

Toimittajana olen tottunut perustelemaan väitteeni. Spotify-palvelun Suomen lista on vahva todiste. Top tenissä, siis kärkikymmenikössä, on vain yksi vieraskielinen kappale – juuri tuo Riverin UMK-biisi. Kahdenkymmenen soitetuimman joukossa on vain kaksi ulkomaista biisiä.

Onhan monen biisin kieli melkoista fingliskaa. Mutta suomea silti. Loistavaa. Brilliant!

Todella upea juttu on sekin, että valtaosa tämän päivän popbiiseistä on suomalaista tekoa. Made in Finland.

Menneinä vuosikymmeninä todella monet kotimaisten artistien hiteistä olivat käännösversioita. Usein niinkin, että alkuperäinen ja suomeksi laulettu kisasivat tasapäisesti listasuosiosta.

Kivikylän Areenan laajennus on viemässä niin paljon tilaa jalkapallostadionilta, että sille pitää löytää toinen paikka. (Kuva: Janne Rantanen)

Satakunnan Kansa uutisoi viime viikolla Kivikylä Areenan seuraavasta remontista näkökulmasta, josta kirjoitin tällä palstalla pari kuukautta sitten. Nimittäin siitä, että jäähallin laajentaminen ei ole mahdollista ilman jalkapallostadionin siirtämistä.

Kolumniini liitin valokuvan, josta asian näkee selvästi. Kirjoitin, että kaupungintalolla onkin selvitelty voisiko jalkapallokenttää kääntää tilan tekemiseksi. Se vaikuttaisi fiksulta liikkeeltä, mutta vaatii samalla uuden katsomon rakentamista.

Hallin laajentaminen pienentää nykyisen stadionin niin, ettei siinä saa enää pelata virallisia otteluita. SK:n tietojen mukaan korvaava stadion tehtäisiin niin sanotusta hallinurmesta. Katsomo louhittaisiin viereiseen kallioon ja toinen katsomo tehtäisiin ehkä uimahallin päätyyn.

”Lähtökohta koko alueen uudistamiselle ovat puheet nykyisen Kivikylän Areenan laajentamisesta. Poliittisen ohjauksen lähtökohtana taas on ollut vahvasti se, että huomioidaan kaikkien lajien tarpeet”, Rauman kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorpi (sd.) painotti Satakunnan Kansalle.

Kuulostaa realistiselta suunnitelmalta, kun luonnonnurmen korvaa tekonurmella – ja ne katsomot saadaan.

Suomen suurin ilmastoteko. Sellaiseksi Teollisuuden Voima keksi kutsua Olkiluoto 3 -ydinreaktoriaan. Mainiota viestintää, joka taatusti on jäänyt mieleen, herättänyt kysymyksiä ja varmaan vastaväitteitäkin.

TVO:n lanseeraamalle termille on koko ajan ollut katetta. Euroopan suurin ydinvoimala tuottaa atomisähköä, jolla korvataan fossiilisilla polttoaineilla tuotettua.  Taloustutkimuslaitos Etla julkaisi viime viikolla tiedotteen, joka kertoi Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentyneen voimakkaasti vuonna 2023.

Päästöt vähenivät erityisesti energiantuotannossa. Suurimmat tekijät olivat OL3 ja tuulivoiman lisärakentaminen. OL3:n laitoin tämän kolumnin pääkuvaan.

Sähköstä puheen ollen: se oli viime vuonna Suomessa kolmanneksi halvinta Euroopan talousalueella. Suomea edullisempaa sähköä oli vain Ruotsissa ja Norjassa. Energiateollisuuden tilastojen mukaan sähkön keskihinta aleni tasolle, johon ehdimme tottua ennen Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaa kriisiä.

Hintavaihtelut tosin ovat nopeampia ja jyrkempiä kuin ennen. Uutisotsikoihin sähkön hinta vedetään silloin, kun se käy korkealla. Vähemmälle huomiolle jää, että jo kymmenisen prosenttia vuoden tunneista sähkö on ilmaista.

Amerikkalainen arvostettu talouslehti Forbes listasi artikkelissaan seitsemän isoa ideaa, jotka voisivat muokata maailmaa tänä vuonna. Yksi niistä oli ydinvoima, joka alkaa taas kiinnostaa, kun puhtaan energian kysyntä kasvaa rajusti. Esimerkiksi valtavat konesalit ja tekoäly tarvitsevat hurjan paljon sähköä.

Forbes nosti esille, että ydinvoima voi korvata fossiilisia myös kaukolämmön tuotannossa sekä muun muassa terästeollisuudessa. Esimerkkinä Forbes käytti suomalaista Steady Energya, jota johtaa raumalaisille tuttu Tommi Nyman.

Mukavan uuden tv-sarjan katsojille käy varmasti selväksi, mistä huippukokki Teemu Laurell on kotoisin. (Kuva: MTV)

Viikon nosto. Illallinen kansallismaisemassa -ohjelmassa huippukokki ja ravintoloitsija Teemu Laurell kiertää maatiloilla tutustumassa kotimaiseen ruokatuotantoon. Päivän päätteeksi Laurell kokkaa päivällisen isäntäväelle ja heidän kutsumalleen julkkisvieraalle.

Toimiva konsepti ja tärkeä ohjelma. Me kaupunkilaiset emme enää tiedä tarpeeksi siitä, mistä ruokamme tulee. Saati, että aina osaisimme arvostaa tuottajia. He tekevät kovaa ja tärkeää duunia.

Pisteet Laurellille Rauman esillä pitämisestä. Heti ensimmäisen jakson alussa hän letkauttaa Nauvon saaristomaisemassa, ”ettei tämä mikkä Rauma ol”. Ja saatuaan kokkihommat valmikksi, hän tokaisee kameralle: ”Pasila, Pori… ei kun Raumalaisten marssi!”.

Viikon varrelta

Tuttuun tapaan vastaan asiallisiin kysymyksiin palstalla.
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.